Yhteismetsien suosio kasvaa tasaisesti, viime vuonna niitä perustettiin 35 kappaletta

Yhteismetsien lukumäärä ja pinta-ala ovat tasaisessa kasvussa. Kuva: Kari Salonen

Yhteismetsien suosio kasvaa tasaisesti. Viime vuonna perustettiin 35 uutta yhteismetsää.

Tämän vuoden alussa yhteismetsiä oli yhteensä 529 ja niiden pinta-ala kattoi lähes 720 000 hehtaaria. Uudet yhteismetsät kasvattivat yhteismetsien pinta-alaa 23 000 hehtaarilla.

Uusien yhteismetsien perustamisen lisäksi myös vanhat yhteismetsät kiinnostavat metsänomistajia. Viime vuosien aikana tilojen liittäminen yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan on yleistynyt.

"Tilaliitokset ovat kasvattaneet yhteismetsäalaa vuosittain noin 7 500 hehtaarilla", toteaa metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho Maanmittauslaitoksesta.

Ala-ahon mukaan metsänomistajien tietoisuus yhteismetsästä vaihtoehtoisena metsänomistusmuotona on kasvanut selvästi viime vuosina.

Tiloja on liitetty toimiviin yhteismetsiin erityisesti Pohjois-Suomessa. Siellä on voitu panostaa tiedotukseen ja neuvontaan ely-keskuksen rahoittamien ja eri toimijoiden kanssa toteutettujen hankkeiden avulla, sanoo Jarmo Mulari metsäkeskuksesta.

Mularin mukaan yhteismetsässä metsää käytetään kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Metsänomistaja voi liittää oman metsätilansa tai osan siitä johonkin olemassa olevaan yhteismetsään.

Metsätilojen omistajat voivat myös keskinäisellä sopimuksella perustaa metsistään yhteismetsän, mikäli metsäpinta-alaa on runsaasti.

Yhteismetsässä päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Erillisenä verovelvollisena yhteismetsä maksaa tuloksestaan verot ja yhteismetsän osakkaille jaettava ylijäämä on osakkaille verotonta tuloa.