Häätötyranni, rillitavi ja sukkatrogon – yli 1 400 uutta suomenkielistä nimeä maailman lintujen nimistöön

Maailman lintujen suomenkielinen nimistö on päivitetty, kertoo BirdLife.

Tuore nimistö vastaa nyt vuonna julkaistua uutta maailmanlaajuista lintulajiluetteloa AviListia. Listan tavoitteena on BirdLifen mukaan yhtenäistää hieman toisistaan poikkeavia maailmanlaajuisia lintulajiluetteloita.

Päivityksen yhteydessä annettiin yli 1 400 uutta suomenkielistä nimeä.

Nimistössä on nyt suomenkieliset nimet 11 131 lajille, 1 486 suvulle, 252 heimolle ja 46 lahkolle. Uusia nimiä annettiin 1 231 lajille, 177 suvulle, 19 heimolle ja 7 lahkolle. Suomessa havaittujen lintujen nimet säilyvät entisellään.

Uusien nimien joukossa ovat muun muassa herttapöllö, häätötyranni, rillitavi, sukkatrogoni ja vahtikiuru.

Uusia suomenkielisiä nimiä suunniteltaessa on pyritty löytämään nimiä, jotka kertovat jotakin linnun ulkonäöstä, käyttäytymisestä, elinympäristöstä tai levinneisyydestä. Joissakin tapauksissa nimi pohjautuu lajin esiintymisalueen paikalliseen nimeen.

”Nimistötyössä on seurattu myös Kotimaisten kielten keskuksen suosituksia”, kertoo BirdLife Suomen nimistötoimikunnan puheenjohtaja Harri Högmander tiedotteessa.

Joskus vanha nimi on myös osoittautunut yksinkertaisesti vääräksi.

Näin on käynyt esimerkiksi boliviansirkkuseksi aikoinaan nimetylle lajille, joka ei pesi lainkaan Boliviassa. Sittemmin nimi muutettiin ruostesirkkuseksi, joka kuvaa lajin ulkonäköä.

Myös maiden ja paikannimien muutokset voivat toimia innoituksena lintujen nimiin. Esimerkiksi naurunkerttunen sai uuden nimen naoeronkerttunen, koska Tyynellämerellä sijaitsevan Naurun kansainvälinen nimi muuttui hiljattain.

Suomenkielisen nimistön pisimpänä nimenä säilyy edelleen uudenkaledonianlepinkäismonarkki. Lähes yhtä pitkä on tällä kertaa nimetty mata-atlânticanviheltäjätrogoni.

Lyhyin nimi on puolestaan Havaijilla eläneellä, mutta jo sittemmin sukupuuttoon kuolleella oulla.

”Nimistön päivittäminen on ollut valtava urakka, mutta samalla siinä oppii paljon lisää maailman linnuista”, kertoo Högmander.

Uudelle lajiluettelolle on ollut selkeä tarve, sillä käsitys lintujen sukulaisuussuhteista muuttuu tutkimuksen edetessä. Erityisesti DNA-tutkimukset ovat viime vuosikymmeninä mullistaneet lintujen luokittelua.

Lajeja on aiemmin jaettu useampiin lajeihin, kun aiemmin yhtenä lajina pidettyjen alalajien onkin osoitettu olevan keskenään selvästi eriytyneitä.

Toisaalta, joissakin tapauksissa aiemmin erillisinä pidetyt lajit on yhdistetty yhden lajin alle.

Tästä äärimmäinen esimerkki on Tyynenmeren alueella elävä rastasryhmä, joka tunnettiin aiemmin yhtenä lajina. Uuden tutkimustiedon perusteella tyynenmerenrastas on jaettu peräti 17 lajiksi. Näillekin on nyt annettu omat suomenkieliset nimensä.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.