Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatus vaatii taitoa
LAHTI (MT)
Ensi vuonna voimaan tuleva uusi metsälaki sallii metsän kasvattamisen eri-ikäisrakenteisena. Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi vaatii sekä taitoa että aikaa.
Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus järjestävät metsäammattilaisille koulutusta uusista metsänkäsittelymenetelmistä. Aiempaa kokemusta niiden käytöstä on harvalla, sillä menetelmät ovat tähän asti olleet käytännössä kiellettyjä. Niitä on sovellettu vain erityiskohteissa.
Metsälain uudistuksen lisäksi myös metsäalan organisaatioita pistetään uusiksi. Ajan henkenä on metsänomistajien päätäntävallan lisääminen. Metsäammattilaisten tehtäväksi jää vaihtoehtojen esittely.
”Muutos entiseen on suuri. Tähän asti itsenäisesti, ilman ammattiapua toimivat metsänomistajat ovat olleet harvinaisia poikkeuksia. Se ei ole edes ihme, sillä systeemit eivät ole heitä siihen kannustaneet”, toteaa johtava esittelijä Ilkka Koivisto Suomen metsäkeskuksesta.
Hän kertoi uusista metsän käsittelymenetelmistä Stora Enson toimihenkilöille viime viikolla Lahdessa.
Koivisto arveli, että yksi syy uudistukseen on avohakkuita ja istutusta vastustavien metsänomistajien määrän kasvu. Heille halutaan tarjota vaihtoehto.
”Avohakkuiden vastustaminen on ymmärrettävää. Harva metsänomistaja selviää enää itse metsän viljelystä ja jälkitöistä. Vieraalla teetettyinä ne taas ovat kalliita.”
Uusien menetelmien toivotaan vähentävän vaivaa ja säästävän kustannuksia.
Ongelmitta uusiin menetelmiin siirtyminen ei kuitenkaan käy. Epäonnistumisia tulee väistämättä.
Mahdotonta metsiköiden kasvattaminen eri-ikäisrakenteisena ei ole. Aikaa se kuitenkin ottaa.
Tasaikäisten metsikkökuvioiden muuttaminen eri-ikäisrakenteisiksi saattaa viedä jopa yhden kiertoajan eli kuutisenkymmentä vuotta.
Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Jarmo Tuovinen pohti, että vielä muutama vuosi sitten olisi ollut vaikea uskoa, että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus muuttuu hyväksytyksi menetelmäksi. Hänkin korosti, että metsäammattilaisten tehtäväksi jää vaihtoehtojen esittäminen. Metsänomistaja tekee niiden perusteella ratkaisun.
Yksi ongelma on, ettei uusien menetelmien toimivuudesta voi antaa takuuta. Etenkään eteläisen Suomen rehevät maat eivät välttämättä uudistu ilman hoitotoimenpiteitä.
Metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen kertoi, että uusilla menetelmillä voi päästä suunnilleen samoihin tuottoihin kuin nykyisillä menetelmillä. Se edellyttää kuitenkin täydellistä onnistumista ja metsän uudistumista ongelmitta.
Heikkisen mukaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen kannattavuuslaskelmissa nuoren metsän hoitokustannukset yleensä sivuutetaan. Rehevillä mailla hoitotoimia kuitenkin tarvitaan. Tukkoon heinittyneestä pienaukosta ei tuottoa irtoa.
”Metsänomistajalle kannattaa kertoa myös uusiin menetelmiin liittyvät riskit. Eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävä hakkuu ei takaa onnistumista. Sopimuskaavakkeelle kannattaa siksi varata tilaa vastuuvapauslausekkeille”, neuvoi Koivisto.
”Metsänomistajien kiinnostus uusiin menetelmiin on jopa yllättävän suurta. Se varmasti liittyy asiasta käytyyn julkiseen keskusteluun. Metsänomistajat miettivät niiden sopivuutta itselleen.”
Ojalan mukaan uusien menetelmien käyttöön otto lisää korjuukustannuksia ja vähentää kantorahatuloja. Myös riski korjuuvaurioiden synnystä kasvaa.
”Kustannusten suuruudesta meillä ei ole vielä täyttä tietoa. Odotamme itsekin niistä vielä tarkempia laskelmia.”
Metlan ja metsäkeskuksen seminaarikiertueella asiantuntijat antavat mahdollisimman käytännönläheisen kuvan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen mahdollisuuksista ja haasteista. Syksyn aikana eri puolella Suomea järjestettävissä koulutustilaisuuksissa pureudutaan eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon perusteisiin ja menetelmiin.
Puuntuotosta ja metsätalouden tuottavuutta verrataan nykyisin vallitsevaan tasaikäiskasvatukseen esimerkkilaskelmien avulla. Lisäksi käsitellään puunkorjuun haasteita ja monimuotoisuuden säilymistä.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
