Stora Enso alkaa tehdä puustarakennuselementtejä Varkaudessa

Juha Sorri Varkaudessa tukkien sorvaus vaneriviiluiksi loppui 1980–90-lukujen vaihteessa. Ensi vuonna käynnistyy uusi sorvaustekniikkaan perustuva rakennuselementtien tuotantolinja. Kuva: Viestilehtien arkisto

Uuteen

tuotantolinjaan investoidaan 43 miljoonaa euroa. Tuotannon alkaessa se työllistää

suoraan 80 ihmistä.

Stora Enso ryhtyy tekemään ensi vuoden huhti–kesäkuussa rakennuselementtejä yhtiön Varkauden tehtailla. Elementtien aihiot valmistetaan liimaamalla tukeista sorvattuja viiluja kerroksittain niin sanotuiksi lvl-levyiksi (laminated veneer lumber).

Suomessa vastaavanlaisia elementtejä valmistaa Metsä Group Kertopuu-tuotenimellä.

Stora Enson puutuotedivisioonan johtajan Jari Suomisen mukaan lvl-tuotanto täydentää yhtiön tuotteiden valikoimaa ja auttaa vastaamaan kasvavaan puurakentamiseen kaupungeissa.

Yhtiö tekee Itävallassa kahdella tehtaallaan clt-levyjä (cross laminated timber), niistä työstetään rakennuselementtejä samaan tapaan kuin lvl-levyistä.

Suomessa clt:stä kootaan puutalon rakenteita Stora Enson tehtailla Pälkäneellä ja Hartolassa.

”Nyt suuri osa Itävallasta tulleista clt-levyistä tullaan korvaamaan Hartolassa ja Pälkäneellä lvl-levyillä, jotka valmistetaan Varkaudessa”, Suominen kertoo.

Molemmat levyt sopivat myös rakennusten kantaviin osiin. Clt:n pintaa pidetään kauniimpana ja siksi sitä käytetään usein näkyvissä pinnoissa.

Varkauden 100 000 kuutiometrin elementtituotannosta pääosa menee vientiin.

Uuteen tuotantolinjaan investoidaan 43 miljoonaa euroa. Tuotannon alkaessa se työllistää suoraan 80 ihmistä. Kaikkiaan uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 150.

Muutama vuosi sitten Stora Enson tehtailla Varkaudessa vallitsi epävarmuus jatkosta, kun paperikoneita suljettiin ja yhdessä Neste Oilin kanssa viritelty biodieselhanke haudattiin.

Stora Enson toimitusjohtajan Karl-Henrik Sundströmin mukaan nyt Varkauden tulevaisuus näyttää valoisalta uusien investointien ansiosta. Ennen rakennuselementtilinjaa valmistuu 110 miljoonan euron investointi, joka muuttaa hienopaperikoneen aaltopahvia suoltavaksi kartonkikoneeksi.

Aaltopahvin valmistus muuttaa myös sellutehtaan puunkäyttöä. Havupuun käyttö kasvaa 300 000 kuutiometristä 1,4 miljoonaan kuutioon. Koivukuitupuuta ei enää tarvita, kun lyhytkuituisen sellun keitto loppuu.

Stora Enson Varkauden-saha on käyttänyt kuusitukkia vuosittain noin 500 000 kuutiota. Rakennuselementtien tuotantolinjalle tarvitaan 250 000 kuutiota tukkeja.

”Ainakin aluksi lvl:n päämateriaali on kuusi, myöhemmin katsotaan myös koivua. Tuote on joustava raaka-aineen suhteen, joten voimme käyttää myös mäntyä”, Suominen sanoo.

Sahaus Varkaudessa jatkuu, mutta sahan tuotantoon voi tulla muutoksia, kun sitä nivelletään yhteen sorvauslinjan kanssa.

Stora Enson pystyi parantamaan tulostaan viime vuonna samoin kuin kilpailijat UPM ja Metsä Group.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä loka–joulukuussa liikevoitto ilman kertaeriä parani 38 prosenttia, vaikka liikevaihto kutistui pari prosenttia.

Koko viime vuoden liikevoitto ilman kertaeriä oli 810 miljoonaa euroa, 7,9 prosenttia liikevaihdosta.

Liikevoittoprosentilla mitattuna Stora Ensoa hieman parempaan kannattavuuteen pystyivät UPM 8,6:lla ja Metsä Group 8,4 prosentilla.

Stora Enson suurista investoinneista valmistui viime vuonna Uruguayssa Montes del Platan sellutehdas, josta toisen puolen omistaa chileläinen Arauco.

Sellujätti saavutti joulukuussa kriittisen pisteensä eli se alkoi tuottaa rahaa.

Stora Enson osuus Montes del Platan kapasiteetista on 650 000 tonnia eukalyptussellua.

Toimitusjohtaja Sundströmin mukaan Kiinan kartonkitehtaan käyntiin lähtö viivästyy muutaman kuukauden ensi vuoden alusta, koska rakennuslupien saanti Guangxiin nousevaan tehtaaseen kesti odotettua pidempään.

Näillä näkymin kartongin valmistus alkaa Kiinassa ensi vuoden puolivälissä.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF