Osa taimikoista ja nuorista metsistä hoidettiin puutteellisesti ja jäi ilman kemera-tukea – kaksi virhettä nousee ylitse muiden

Kevättalvi on hyvää aikaa taimikon ja nuoren metsän hoitoon. Maastossa pystyy kulkemaan eivätkä lehdet, heinät tai hyttyset haittaa työntekoa. Kuva: Kari Salonen

Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna 9 670 hehtaaria hoidettuja taimikoita ja nuorten kasvatusmetsien harvennuksia, joihin oli haettu valtion kemera-tukea. Tarkastusten perusteella reilu viidesosa näistä metsänhoitotöistä oli toteutettu niin, että rahoitusehdot eivät täyttyneet, metsäkeskus kertoo tiedotteessa.

Valtaosalla taimikoista metsänhoitotyöt oli toteutettu hyvin ja kemera-rahoitus myönnettiin lähes 90 prosentille työmaista. Nuoren metsän harvennuksissa puutteita oli enemmän ja joka neljäs hakemus hylättiin.

Metsänhoitotöiden laadussa on jonkin verran alueellisia eroja. Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella parasta laatua tehdään Lapissa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Heikompaa työnjälkeä havaittiin Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa osalla työmaista.

Taimikonhoitokohteilla suurimmat puutteet havaittiin taimikon tiheydessä. Kemera-rahoitusta ei voida myöntää, jos taimikko jää liian tiheäksi harvennuksen jälkeen.

"Nuoren metsän hoidon tukea taas haetaan usein harvennuksiin, joissa puusto on jo liian järeää. Kyseessä on tällöin normaali kaupallisesti kannattava harvennus, johon tukea ei enää myönnetä", kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola.

Tarkastuksissa löytyi myös yli 350 hehtaaria työmaita, joille haettiin tukea, vaikka työtä ei ollut lainkaan tehty.

Metsäkeskus myönsi viime vuonna valtion tukea metsänomistajille taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon yhteensä 34 miljoonaa euroa. Näitä metsänhoitotöitä tehtiin kaikkiaan noin 129 000 hehtaarin alalla.

Hoidetut kuusen taimikot ovat valtaosin sekapuustoisia, eli taimikoihin on jätetty kasvamaan muitakin kuin yhtä puulajia. Sekapuustoisia taimikoita, joissa kuusi on pääpuulajina, oli lähes kaksi kolmasosaa tarkastetuista taimikoista.

Noin neljäsosassa tarkastetuista kuusikoista kasvoi kuusta, mäntyä ja koivua kutakin ainakin kymmenesosa koko runkomäärästä.

Männiköistä hieman yli puolet oli puhtaita männiköitä. Männyn kasvupaikat ovat pääsääntöisesti kuuselle ja koivulle liian kuivia ja karuja, minkä vuoksi niillä ei yleensä kasvateta sekametsää.

"Luonnon monimuotoisuuden kannalta sekapuustoisuus on hyvä asia. Sekametsä on myös erilaisia tuhoja vastaan kestävämpi kuin yhden puulajin metsä. Puuntuotannossa kuitenkin menetetään jonkin verran erityisesti silloin, kun osa puustosta on hieskoivua", Nikkola sanoo.

Lue myös

Metsänomistajien into taimikonhoitoon on kadonnut – kemeratukea uhkaa jäädä käyttämättä 10 miljoonaa euroa

Lisää rahaa tulossa nuoren metsän hoitoon – pienpuun tarjontaa energian tuotantoon halutaan kasvattaa turpeen polton vähentyessä