Metsä

Metsänomistajien into taimikonhoitoon on kadonnut – kemeratukea uhkaa jäädä käyttämättä 10 miljoonaa euroa

Taimikonhoito pitäisi kaksinkertaistaa hoitorästien poistamiseksi.
Markku Vuorikari
Taimikonhoidon työmäärät voisi kaksinkertaistaa.

Metsänomistajien into metsänhoitoon on vähentynyt. Kemerakelpoisia metsänhoitotöitä on tänä vuonna tehty neljänneksen edellisvuosia vähemmän.

Metsäkeskuksen mukaan kemeratukien käyttö putosi 12 prosenttia elokuun loppuun mennessä. Etenkin nuoriin metsiin ja suokohteille tarkoitettujen tukien käyttö väheni. Sen sijaan metsäteihin ja niiden kunnostuksiin tukea kului aiempaa enemmän.

"Taimikonhoitoon ja ilman pienpuun korjuuta tehtyihin nuoren metsän hoitotöihin on maksettu kemeratukea neljänneksen viime vuotta vähemmän. Myös suometsänhoidon tukien käyttö on vähentynyt saman verran", toteaa asiantuntija Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta.

Niskasen mukaan taimikonhoidon työmäärät pitäisi kaksinkertaistaa. Taimikonvarhaishoitoon ja varsinaiseen taimikonhoitoon satsaaminen parantaa ensiharvennuksen kannattavuutta.

Niskasen mukaan syksyä on vielä jäljellä, joten taimikoita ehtii edelleen pistää kuntoon. Samalla hän toivoo, että nuorten metsien työmäärät saadaan kasvuun ensi vuonna.

Tällä vauhdilla kemeratukea jää käyttämättä yli 10 miljoonaa euroa tänä vuonna, Niskanen arvioi. Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin 3,75 miljoonaa euroa lisävaroja nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun kemeratukeen.

Lisätuella pienpuuta on mahdollisuus korjata energiakäyttöön noin 500 000 kuutiometriä aiempaa enemmän. Pienpuun tarve energiantuotannossa kasvaa lähivuosina, kun turpeen käyttö vähenee.

"Vähenevä turpeen energiakäyttö korvautuu lyhyellä aikavälillä valtaosin metsähakkeella. Tähän tarpeeseen raaka-ainetta on saatavilla pienpuun korjuukohteista", laskee metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen.

Samalla nuorten metsien metsänhoidollinen tilanne kohenee.

Luonnonhoito on kiinnostanut metsänomistajia metsänhoitoa enemmän. Metsäkeskuksen mukaan luonnonhoidon tukia on maksettu metsänomistajille ja luonnonhoitohankkeita toteuttaville toimijoille kiivaasti tänä vuonna. Vuodesta 2019 luonnonhoitovarojen käyttö on kasvanut 86 prosenttia.

Yleisimpiä rahoitettavia luontokohteita ovat olleet pienveden välittömät lähiympäristöt ja monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät, joita oli noin kaksi kolmasosaa sopimuskohteista..

Maanomistajille maksetaan ympäristötukea luontokohteiden määräaikaisesta suojelusta.

Valtion kemeratukea metsänhoitotöihin saa vuosittain noin 70 000 metsänomistajaa. Viime vuonna metsäkeskus maksoi kemeratukia metsänomistajille puuntuotantoon 50 miljoonaa euroa ja metsäluonnonhoitoon 8,4 miljoonaa, josta ympäristötukia oli 7,5 miljoonaa euroa.

Kemeratukea voi hakea taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen, suometsien hoitoon, metsäteiden kunnostukseen ja rakentamiseen ja terveyslannoitukseen. Tukea myönnetään myös luonnonhoitotöihin ja ympäristötukena metsänomistajille.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Vieraspetopyyntiä viedään vihdoin harrastetoiminnasta kohti luonnonhoitotyötä – arvokkaiden lintuvesien kunnostuksessa niitto ja ruoppaukset eivät yksin riitä

Otso Metsäpalvelut Oy:n konkurssi voi johtaa kemeratukien takaisinperintään

Hoitorästit tulevat kalliiksi

Taimikkoja hoidettiin aiempaa reippaammin viime vuonna