Kuustakin voi pystykarsia
Uusimpien tutkimusten mukaan pystykarsinta sopii myös kuusikoihin. Erkki Verkasalo Kuva: Viestilehtien arkistoPystykarsintaa voi tehdä männiköiden ja koivikoiden lisäksi myös kuusikoissa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet karsinnan parantavan kuusisahatavaran laatua ja edistävän sen käyttöä esimerkiksi huonekaluteollisuudessa.
”Perinteisesti paksumpia eläviä oksia ei ole kuusesta karsittu sinistymis- ja lahovaaran takia. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei kuusi olekaan niin altis vaurioille kuin aiemmin pelättiin”, kertoo erikoistutkija Harri Mäkinen Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla).
Oksattomalle kuusitukille olisi kysyntää esimerkiksi huonekaluteollisuudessa ja sisustuskohteissa.
Keski-Euroopassa karsinnasta on Mäkisen mukaan saatu hyviä tuloksia. Menetelmä on yleisesti käytössä myös muissa Pohjoismaissa.
Karsittava puu valitaan laadun perusteella. Mäkisen mukaan vain hyvälaatuisia puita kannattaa karsia.
”Toimenpide ei tee jo valmiiksi huonolaatuisesta puusta hyvälaatuista”, hän muistuttaa.
Oksat poistetaan huolellisesti tyvitukin alueelta viiden, kuuden metrin korkeuteen. Pienille puille karsinta kannattaa Mäkisen mukaan tehdä useammassa vaiheessa.
”Ensin puu karsitaan kolmeen metriin asti. Loput kolme metriä otetaan myöhemmin.”
Oksat poistetaan sahalla tai siihen suunnitellulla leikkurilla. Toimenpide tulisi Mäkisen mukaan toteuttaa huolellisesti ja varovasti. Kuori- ja oksantyvivaurioita tulisi välttää.
”Vaurioiden välttäminen leikkureilla voisi ehkä olla helpompaa. En kuitenkaan usko, että eri välineillä olisi kovin suuria eroja lopputuloksen kannalta.”
Käsitys karsinnan sopimattomuudesta kuuselle perustuu O. J. Lakarin tutkimuksiin 1920-luvulla. Ne osoittivat, että rungot saavat lahovaurioita elävien oksien karsimisesta. Samalla puiden kasvu kärsii.
Lakarin tutkimuksessa karsinta tehtiin kirveellä tai sahalla. Sitä ei kuitenkaan tehty niin tarkasti ja huolellisesti, jotta puu ei vahingoittuisi.
Karsinta on Mäkisen mukaan tehtävä männyn tapaan kevättalvella. Silloin sienten itiöitä on vähän ilmassa ja puun elintoiminnot hitaampia.
Elävän latvuksen pienentyminen voi Mäkisen mukaan altistaa hyönteistuhoille, mutta kovin suuri riski ei kuitenkaan ole.
Mäkinen on tutkinut pystykarsintaa Metlan kokeella Hartolassa. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata karsittujen ja karsimattomien puiden kasvua ja sahatavaran laatua kaikissa läpimittaluokissa.
Koepuista karsittiin eläviä ja kuolleita oksia 1980-luvun lopussa. Puut sahattiin 20 vuoden päästä karsinnasta, ja sahatavaralle tehtiin laatuluokitus.
Kokeen perusteella karsinta ei vaikuttanut koepuiden kasvuun. Sen sijaan oksien määrä ja koko pienenivät sahatavaran pinnoilla, mikä paransi laatua.
Mäkisen mukaan erityisesti parhaiden A-laatujen osuus kasvoi ja sahatavaran laatujakauma muuttui parempaan suuntaan.
Karsinnalla oli suurin vaikutus pinnan läheltä sahattujen lautojen laatujakaumiin. Niissä oksien määrä aleni jopa 75 prosenttia.
Laho- ja värivikoja karsituissa puissa ei esiintynyt karsimattomia enempää.
Mäkisen mukaan tutkimuksessa saatu aineisto on kuitenkin vielä melko pieni, joten käytännön kokeiluissa tulisi olla varovainen.
Mäkinen ei kuitenkaan usko kuusen pystykarsinnan yleistyvän. Hänen mukaansa sen tekemiseen vaikuttavat metsänomistajan oma aktiivisuus sekä karsitusta puusta myöhemmin maksettava hinta.
”En usko, että suuria pinta-aloja karsitaan. Karsinnan teettäminen vierailla ei luultavasti ole edes kannattavaa. Metsänomistaja voi tehdä sitä itse harrastus- ja ulkoilumielessä.”
Myöskään kemeratukea ei enää myönnetä pystykarsintaan ensi vuoden heinäkuusta alkaen. Se saattaa jonkin verran vähentää toimenpiteen kiinnostavuutta ja kannattavuutta.
TIINA HEIKKINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
