Meriuisteltu lohi ei kuulu Itämeren kiintiöön
Suomessakin uistellaan kilpaa merellä. Kesäkuun lopussa pidetään SM-kilpailut Helsingissä. Seppo Sirkka/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoTanskan vesillä Bornholmissa vuosittain järjestettävä meriuistelukilpailu huolestuttaa niin Kalatalouden keskusliittoa kuin urheilukalastajia ympäri Itämeren aluetta.
Kilpailuun osallistuu myös suomalaisia venekuntia.
Viikko sitten päättynyt tapahtuma keräsi 248 venekuntaa, jotka tällä kertaa pyysivät 1 412 lohta. Lohien joukossa on villiä Itämeren lohikantaa, joka on uhanalainen. Koko Itämeren alueen lohen pyyntikiintiö on tänä vuonna 109 000 lohta.
Kilpailun järjestäjiä on monelta taholta kehotettu muuttamaan sääntöjä niin, että villit lohiyksilöt olisi pyydystyksen jälkeen palautettava mereen. Mutta vain Ruotsissa erotellaan kasvatettu ja villilohi leikkaamalla kasvatetulta lohelta sen rasvaevä.
”Mielestämme on epäoikeudenmukaista, että suomalaisilta ammattikalastajilta on kielletty lohenpyynti Ahvenanmaan eteläpuolella”, sanoo Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä.
”Samaan aikaan niin sanottua vapaa-ajankalastusta voidaan harrastaa siellä lohen syömisalueilla, eikä sitä lasketa minkään maan kiintiöihin.”
Jos lohen keskimääräiseksi painoksi lasketaan seitsemän kiloa, Bornholmissa nostetaan neljän päivän aikana kymmenen tonnia lohta.
”Kaiken lisäksi se on suurimmaksi osaksi luonnonlohta, jota yritetään nyt kaikin keinoin koettaa saada nousemaan jokiin”, Myllylä sanoo.
”Meillä ei ole mitään meriuistelua vastaan, se on ihan hieno kalastusmuoto. Tässä tapauksessa on väärin, että niitä kaloja ei lasketa Tanskan tai Ruotsin saamaan vuosittaiseen lohikiintiöön.”
Suomessa meriuistelua harrastetaan hyvin vähän. Markku Myllylän mukaan uistellen pyydetään vuosittain vain muutamia kymmeniä kaloja.
”Ahvenanmaalla ehkä uistellaan korkeintaan kolmesataa lohta näihin aikoihin vuodesta. Ruotsissa Simrishamnin tienoilla ja Tanskassa Bornholmissa tämä on yleistynyt viime vuosina.”
Ruotsissa vesialueita hallinnoiva Havs- och Vattenmyndigheten valmistelee parhaillaan asetusta, jolla kaiken lohenkalastuksen painopiste siirrettäisiin avomereltä jokisuihin ja jokiin. Tällöin kalastusta voitaisiin kohdentaa paremmin tiettyihin kantoihin.
”Toivomme lisäksi, että kaikki Itämeren maat alkaisivat leikata kasvatetuilta lohilta rasvaevät,” sanoo Havs- och vattenmyndighetenin tutkija Martin Rydgren.
Seuraavana on vuorossa meriuistelukielto, jota ehdotettiin alkavaksi jo kesällä 2012. Ehdotus sai paljon kritiikkiä, ja sitä haluttiin valmistella kauemmin.
”Uistelussa saadaan saaliiksi paljon lohta, ja se tosiaan ei kuulu mihinkään kiintiöön. Kiintiöt on varattu ammattikalastajille, ja Ruotsissa ei voida edellyttää vapaa-ajankalastajien raportoivan pyydetyn kalan määrää. Asia on ratkaistava toisella tavalla”, Rydgren perustelee kieltoa.
”Meriuistelukielto koskee vain villilohta. Eväleikatut lohet ovat edelleen sallittua saalista. Ongelmaksi muodostuu juuri se, että evän leikkaaminen on pakollista vain Ruotsissa. Näin ollen kiellon myötä mereen päätynee myös kasvatettua lohta muista maista.”
Ruotsilla on tänä vuonna ammattikalastajille 20 000 lohen oma sisäinen kiintiö Pohjanlahdella. On päätetty, että puolet kiintiöstä saa olla villiä kalaa, mutta toisen puolen on oltava eväleikattua kalaa.
”Sehän on luonnonlohelle tosi hyvä asia, koska luonnonloheen kohdistuva pyyntipaine vähenee”, sanoo Markku Myllylä.
Ruotsissa kasvatuslohien rasvaevän leikkaaminen on kirjoitettu kalastuslakiin. Kalatalouden keskusliitto on jo vuosia ajanut Suomeen samanlaista lakia.
”Se on yksi tie eteenpäin tässä tosi vaikeassa lohitappelussa.”
SATU PITKÄNEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
