Haavoittunuttakaan hirveä ei saa kaataa minne tahansa
”Vähimmäisvaatimus on ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle eli tässä tapauksessa maanomistajalle ja riistanhoitoyhdistykselle.”
Metsästys mailla, joihin metsästäjällä ei ole metsästyssopimusta, on yksiselitteisesti rikos. Kuva: Jaana KankaanpääMaillaan tapahtuvasta laittomasta metsästyksestä kiusaantunut maanomistaja otti yhteyttä MT:n toimitukseen. Henkilö kertoi hirviseuran kaataneen hirven pellolle 180 metrin päähän hänen asuinrakennuksestaan ilman metsästysoikeutta maihin.
Syyksi hirviseura ilmoitti, että hirvi oli haavoittunut ja sen saisi sen vuoksi kaataa vaikka ”keskelle toria”.
Riistapäällikkö Keijo Kapiainen kiistää näkemyksen: ”Haavoittunuttakaan hirveä ei saa kaataa minne tahansa, jollei ole kysymys poliisitoimesta. Haavoittuneen hirven lopettamista säätelevät yksityiskohtaiset säädökset metsästyslaissa.”
”Vähimmäisvaatimus on ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle eli tässä tapauksessa maanomistajalle ja riistanhoitoyhdistykselle.”
Eettisesti toimiva metsästysseura ottaa poikkeustapauksissa itse yhteyttä poliisiin, eikä jätä sitä maanomistajan vastuulle.
Yksiselitteinen rikos
Metsästys mailla, joihin metsästäjällä ei ole metsästyssopimusta, on yksiselitteisesti rikos. Ennen yhteydenottoa poliisiin maanomistajan kannattaa kuitenkin yrittää ratkaista ongelmatilanne neuvottelemalla.
”Jos metsästysoikeutta ei ole luovutettu, ensimmäiseksi on tärkeintä selvittää, mikä metsästysseura alueella metsästää. Tämä on paikalla asuville usein ilmiselvää, mutta ulkopaikkakuntalainen saa tiedon joko kyläyhteisöstä tai riista.fi-palvelun avulla riistanhoitoyhdistyksestä”, Kapiainen kertoo.
On mahdollista, että metsästysoikeus on luovutettu, vaikka maanomistaja ei ole asiasta tietoinen.
”Metsästysvuokrasopimus on ehkä tehty toistaiseksi voimassa olevaksi tai todella pitkäksi ajaksi. Tällöin on esimerkiksi mahdollista, että aikaisempi tilan omistaja on tehnyt sopimuksen”, Kapiainen jatkaa.
”Vuokrasopimuksen peruuttamisen aikataulu riippuu sopimuksesta. Usein se pitää tehdä kuusi kuukautta ennen metsästysvuoden loppumista.”
”Metsästysvuosi loppuu heinäkuussa, joten ensi syksyn metsästykseen vaikuttava irtisanominen pitää tehdä viimeistään tammikuussa.”
Irtisanomisaika riippuu täysin sopimuksesta. Joissain sopimuksissa irtisanomisaikaa ei ole ollenkaan, jotkin on tehty määräajaksi eikä niiden purkaminen onnistu ennen sen täyttymistä.
”Variaatioita sopimuksista on lukematon määrä. Myös sopimuksessa mainitut eläimet vaihtelevat”, Kapiainen kuvailee.
”Vaikka kyseessä on vuokrasopimus, käytännössä sopimukset ovat vastikkeettomia tai vastike on mitätön.”
Metsästysseurojen mahdollisuus sumplia lupa-asioita keskenään on hyvin rajallinen.
”Seurat eivät voi vaihtaa lupia keskenään, jolleivät he ole niin kutsutussa yhteisluvassa. Seurat voivat vaihtaa maita keskenään, mutta sitäkin vain maanomistajan suostumuksella, ei vastoin maanomistajan tahtoa”, Kapiainen kertoo.
Koiralla on oikeus haukkua puoli tuntia
Koira ei osaa lukea karttaa. Se saa haukkua puoli tuntia alueella, johon metsästäjällä ei ole metsästysoikeutta. Sen jälkeen se on poistettava alueelta.
Muuten koiran irtipitoon on oltava aina maanomistajan lupa.
”Miesajon on kunnioitettava metsästysoikeuden rajoja”, Kapiainen painottaa.
Poliisi ei metsästystilanteissa neuvo eikä opasta. Se lähtee liikkeelle, kun on selkeää näyttöä luvattomasta metsästyksestä.
”Luvattomassa metsästyksessä seuraa saaliin menetys, muut rangaistukset vaihtelevat tapauksesta riippuen. Yleensä ne ovat sakkorangaistuksia”, Kapiainen kertoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
