Jopa 90 prosenttia kuuteista syntyi apukinokseen tai keinopesään

Norpille rakennetut apukinokset ja keinopesät osoittautuivat ratkaisevan tärkeiksi pesimämenestyksen kannalta. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Nikkinen

Lauha ja vähäluminen talvi heikensi merkittävästi saimaannorpan pesimäolosuhteita, kertoo Metsähallitus tuoreessa tiedotteessaan.

Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja useista suojelutoimista, joihin osallistuu yhteistyökumppanien WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton lisäksi satoja paikallisia vapaaehtoisia.

Aikaisen kevään vuoksi myös pesälaskennat jouduttiin tekemään jo maaliskuun lopussa. Vielä 2000-luvun vaihteessa laskennat ajoittuivat tyypillisesti huhtikuun loppuun.

Koska lunta oli lähinnä apukinoksissa, tarkistettiin laskennoissa pääasiassa apukinokset ja keinopesät.

Pesälaskennoissa havaittiin yhteensä 101 syntynyttä saimaannorpan kuuttia, joista tähän mennessä tiedetään kuolleen 12 yksilöä.

Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntijan Miina Auttilan mukaan todellinen poikaskuolleisuus on kuitenkin tätä suurempi, sillä osa kuuteista on syntynyt avojäälle tai menettänyt pesäsuojansa varhain lumen sulamisen vuoksi.

”Ilman pesän suojaa kuutit ovat alttiita erityisesti ketun saalistukselle. Lisäksi menehtyneet kuutit päätyvät usein petojen ravinnoksi, mikä vaikeuttaa kuolleisuuden tarkkaa havaitsemista”, Auttila kertoo tiedotteessa.

Lauhoina ja vähälumisina talvina tyypillisesti noin neljännes kuuteista kuolee ennen vieroitusta.

Lisäksi kuutit ovat heikkojen pesimäolosuhteiden seurauksena usein pienikokoisempia vieroitusvaiheessa toukokuussa. Tämä lisää niiden riskiä kuolla kalanpyydyksiin ensimmäisen elinvuotensa aikana, tiedotteessa kerrotaan.

Norpille rakennetut apukinokset ja keinopesät osoittautuivat ratkaisevan tärkeiksi pesimämenestyksen kannalta.

Metsähallituksen organisoimissa apukinoskolauksissa paikalliset vapaaehtoiset kolasivat yli 400 apukinosta eri puolille Saimaata.

Pesäpaikoiksi asennettiin myös 47 keinopesää.

Jopa 90 prosenttia kuuteista syntyi apukinoksiin tai keinopesiin tai käytti niitä suojanaan. Myös valtaosa aikuisten norppien käyttämistä makuupesistä sijaitsi apukinoksissa.

” Ilman niitä lähes kaikki kuutit olisivat syntyneet ilman suojaa, ja kuolleisuus olisi ollut huomattavasti suurempaa. Tulokset korostavat sitä, kuinka merkittäviä suojelutoimet ja vapaaehtoistyö saimaannorpan hyväksi ovat”, kiittelee luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.

Jääolosuhteet olivat heikot jo maaliskuun lopussa laskentojen aikaan. Tästä johtuen pesälaskennat toteutettiin lähes kokonaan Metsähallituksen ja WWF Suomen kelirikkoaluksilla.

Hyvälumisina ja -jäisinä talvina pesälaskentoihin osallistuu noin sata vapaaehtoista omilla vastuualueillaan, mutta tänä vuonna heikkojen jääolosuhteiden takia vain yksittäiset vapaaehtoiset pääsivät osallistumaan laskentoihin kattavasti.

“Eteläisellä Saimaalla olosuhteet olivat vielä lauhemmat ja pesälaskennan aikaan monet rannat ja apukinospaikat olivat kokonaan sulaneet, minkä vuoksi laskentatulos jäi muuta Saimaata epävarmemmaksi,” toteaa WWF Suomen suojelukoordinaattori Ismo Marttinen tiedotteessa.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.