”Metsä on paras lähiliikuntapaikka”, muistutettiin MTK-Pirkanmaan ja Pyrinnön seminaarissa

Ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Heidi Haapasalo on huolissaan suomalaisten liikkumattomuudesta. Kuva: Rami Marjamäki

Tampereen Pyrintö ja Pirkanmaan MTK keräsivät joukon kuuntelijoita Tampereelle yleisurheilun Motonet GP-päätöskilpailun alla. Seminaarin aiheena oli luonnon merkitys liikunnalle ja liikunnallisuudelle.

Tilaisuudessa avauspuheenvuoron käytti pirkanmaalainen työministeri Arto Satonen (kok.). Satosella on urheilutaustaa etenkin kotikaupungistaan Sastamalasta, jossa hän on tuttu näky paikallisen lentopallojoukkueen, Valepan, katsomossa.

Ennen Motonet GP-sarjan päätöskilpailuja Satonen muistutti hallitusohjelman kirjauksista suhteessa liikuntaan. Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa esiteltiin Suomi liikkeelle -ohjelma, jonka tavoitteeksi asetettiin vastata vähäisen liikunnan aiheuttamiin ongelmiin ja lisätä liikunnan määrää kaikissa ikäryhmissä. Tavoitteiden edistämiseen on varattu 80 miljoonaa euroa koko hallituskauden aikana.

”Valtiontalous on haasteellisessa tilanteessa, emmekä kykene tasapainoa saavuttamaan kuin työllisyyden kasvulla. Silloin työhyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat keskeisiä tekijöitä. Liikkuminen on näiden teemojen osalta tärkeä asia ja sillä on iso vaikutus fyysiseen kuin henkiseen jaksamiseen”, ministeri kävi läpi liikuntaa erityisesti suhteessa omaan työelämäntäyteiseen salkkuunsa.

Tutkimusten mukaan lapsista ja nuorista joka kolmas ja aikuisista vain joka neljäs liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Noin 40:llä prosentilla koululaisista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista. Satosen mukaan liikunnallisuuden edistäminen on tärkeää ei pelkästään yksilön, mutta myös kansantalouden näkökulmasta.

Pirkanmaalainen työministeri Arto Satonen on tunnettu myös kovana shakkipelaajana. Kuva: Rami Marjamäki

”Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan palkansaajista vain kolmekymmentä prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja fyysinen aktiivisuus on suorassa suhteessa koettuun työkykyyn”, Satonen lisäsi.

Seminaariin toi asiantuntijanäkökulmaa myös ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Heidi Haapasalo. Hän rynnisti puhujaksi suoraan kisojen huoltotehtävistä.

”Liikkumattomuuden kustannukset ovat yli kolme miljardia euroa”, Haapasalo latasi.

Haapasalon mukaan liikunnan edistämisestä ja liikkumattomuudesta ei puhuta tarpeeksi rehellisesti.

”Jos käytän reaaliteettiterapiaa potilaalleni ja sanon herralle tai rouvalle hänen kuntonsa olevan huono, minusta tehdään valitus. Silloin olen jotenkin mennyt väärälle alueelle tai ollut epäkohtelias. Mutta jos sanon, että hänellä on korkea verenpaine tai kolesteroli, se ei ole epäkohteliasta, vaikka se on ihan sama asia.”

Nykyisin liikuntapaikkoja on monessa pitäjässä hyvin saatavilla. Muun muassa EU-hankerahoituksen turvin ulkokuntosalien ja ulkoliikuntapaikkojen rakentamisen tahti on tiivistynyt. Haapasalo kuitenkin muistutti seminaarikuulijoita siitä, että miltei jokaisella suomalaisella on lähiliikuntapaikka lähes heti ovesta ulos astuessa. Se on metsä.

”Suomalaisilla on ainutlaatuista luontoa. Metsä on paras lähiliikuntapaikka”, Haapasalo painotti.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikosken mukaan metsänomistajat sallivat maidensa käytön liikuntaan monessa osin Suomea. Kuva: Rami Marjamäki

Tilaisuuden juontaja MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski muistutti lopuksi kuulijoita metsänomistajien roolista liikuntapaikkojen mahdollistajina vapaaehtoisuuteen perustuen.

”Kuka omistaa suurimman osan suomalaisten lähiliikuntapaikoista? Kunnat, valtiot ja seurakunnat kenties. Mutta loppujen osalta väitän, että he ovat MTK:n jäseniä.”