Metsähallituksen mailla on 6 000 laiduntajaa
Kansallispuistojen ja suojelualueiden perinnemaisemaa laidunnetaan seuraavan viiden vuoden aikana yli 4 000 hehtaarilla. Laitumilla käyskentelee yhteensä noin 6 000 lehmää, lammasta ja hevosta.
Eläimet saavat maistuvan ja virikkeellisen laitumen ja nehoitavat arvokasta perinnemaisemaa. Samalla karjanomistaja saa ympäristökorvausta.
”Laidunsopimuksia tehtiin parisataa eri puolille Suomea. Ympäristökorvauksen ehtojen helpotus ja korvauksen nousu lisäävät kiinnostusta ja kyselyjen määrää”, kertoo suojelubiologi Katja Raatikainen Metsähallituksen luontopalveluista.
Sopimuksissa karjanomistaja saa käyttää Metsähallituksen maata karjan laidunnukseen. Vuokralainen voi hakea hoidon kustannuksiin tukea maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä. Laidunsopimukset solmitaan viideksi vuodeksi.
Myös kohteiden alkukunnostukseen ja aitaamiseen voi saada tukea. Metsähallitus ei peri alueistaan vuokraa, ainoastaan 60 euron sopimusmaksun.
Vanhoissa perinnemaisemissa laiduntava karja pitää alueet avoimina ja antaa elintilaa harvinaisille, perinneympäristössä viihtyville kasvi- ja eläinlajeille. Laitumena perinnemaisemat tarjoavat karjalle vaihtelevan ja virikkeellisen ympäristön sekä monipuolista ravintoa.
Eri eläinlajit syövät eri tavoin. Rantalaitumille sopivat naudat.
”Lampaat karttavat märkyyttä ja sopivat siksi paremmin kuiville alueille”, Raatikainen kertoo.
Vuohet ovat erittäin tehokkaita vesakon raivaajia, mutta niitä ei juuri ole tarjolla laiduntajiksi.
Laidunnuksen tulokset riippuvat umpeen kasvamisen tasosta. Jos laidun on päässyt rehevöitymään pahasti, kehittyminen takaisin perinnemaisemaksi on hitaampaa.
”Kansainvälisesti Suomi on Ruotsia ja Viroa jäljessä perinnemaisemien hoidossa. Perinteisen laiduntamisen ja perinnemaiseman hoitoon on voinut jäädä pitkä väli”, Raatikainen vertaa.
Puistonjohtaja Erkki Virolainen Metsähallitukselta kertoo karjan kiinnostavan erityisesti pääkaupunkiseudulla. ”Karjaan suhtaudutaan hyvin positiivisesti ja monimuotoisuushyödyt ymmärretään hyvin.”
Kaupunkiseudulla on tullut joitain yksittäisiä valituksia lähinnä lehmien melusta ja lisääntyneistä kärpäsistä.
”Espoon Laajalahdessa karjaa käy katsomassa 80 000–90 000 kaupunkilaista vuodessa, ja eläimet täydentävät Villa
Elfvikin luontokoulun opetustoimintaa”, Virolainen kertoo.
Hänen mukaansa myös karjankasvattajat ovat olleet laiduntamistoimintaan tyytyväisiä.
Perinnemaisemaan pääsee tutustumaan erityisesti Korteniemen perinnetilalla Liesjärven kansallispuistossa. Korteniemen entisen metsänvartijatilan pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Kesäaikaan tilalla eletään 1910-luvun mukaisesti.
”Lasten palautteen mukaan Korteniemi on maailman paras puuhamaa”, Virolainen iloitsee.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
