Aarre: Lehtipuut ovat metsän monimuotoisuudelle tärkeitä – Tiedätkö, mikä laji on kaikista tärkein?

Yksinäinen vanha haapa, jonka naapuri on sortunut myrskyn kaatamana. Juuri järeät haavat ovat tärkeitä suurelle joukolle uhanalaisia metsälajeja niin elävinä kuin kuolemansa jälkeen. Kuva: Heikki Willamo

Lehtipuut ovat oleellinen osa suomalaista metsää. Koivut viihtyvät kaikkialla, myös männyn seuralaisena äärimmäisen karuissa olosuhteissa. Tuoreemmilla mailla mukaan tulevat haapa, lepät, raita, pihlaja ja tuomi.

Näiden lisäksi meillä on vielä joukko niin sanottuja jaloja lehtipuita, metsäpuina lähinnä tammi, metsälehmus, metsävaahtera ja vuorijalava. Ne ovat kaikki eurooppalaisen lehtimetsävyöhykkeen puita, mutta ne esiintyvät harvakseltaan Etelä-Suomen ja varsinkin lounaissaariston sekä Ahvenanmaan metsissä, joissa parhailla mailla joukkoon liittyy vielä saarni.

Lehtipuut tarvitsevat valoa, ja ne ovatkin usein pioneerilajeja metsän erilaisten häiriöiden jälkeen. Tiheä lehtivesakko peittää nopeasti hakkuu- tai paloaukean. Tuulenkaatojen aukkoon versoo koivun-, haavan- ja pihlajantaimia.

Luontaisesti kehittyvässä metsässä ne saavat etumatkan ja kohottavat latvansa korkealle, ennen kuin kuusikko alkaa varjostaa ja heikentää niiden elinolosuhteita. Useimmat lehtipuut ovat nopeakasvuisia mutta havupuita lyhytikäisempiä. Ne alkavat ränsistyä vanhuuttaan, kuolevat ja tuottavat metsään lahopuuta.

Metsän monimuotoisuuden kannalta lehtipuut ovat erittäin tärkeitä. Ne muodostavat sopivan elinympäristön monille eliöille, tuottavat ravintoa toisille ja lehtikariketta metsänpohjaa ravitsemaan.

Raitaa kuulee joskus kutsuttavan metsän tärkeimmäksi puuksi, mutta titteli kuuluu haavalle. Sen vaalea puuaines on suhteellisen pehmeää, ja hennossakin tuulessa tunnusomaisesti havisevat lehdet tuottavat erinomaisen ravitsevaa kariketta.

Lue Aarteen jutusta, miksi juuri haapa on niin tärkeä metsäpuulaji.