Skandaali marja-alalla: Valtava kartelli suhmuroi poimijahinnat ja vääristi markkinoita

KKV:n mukaan marjayhtiöt sopivat luonnonmarjojen poimijahinnoista keskenään. Yhtiön oma kate nousi, poimijat menettivät tuloja. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Suomen luonnonmarjamarkkinoiden viisi suurinta toimijaa ovat ylläpitäneet kartellia vähintään kymmenen vuoden ajan, kerrotaan Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

KKV:n mukaan marjayhtiöt ovat keskenään sopineet poimijoille maksettavista hinnoista sekä poistaneet kilpailua luonnonmarjojen tukkumarkkinoilta jakamalla toisilleen hinta- ja varastotietoja.

Kiellettyyn toimintaan osallistuneet yhtiöt ovat tutkinta-aikana 2013‒2023 vastanneet KKV:n arvion mukaan jopa 80‒90 prosentista poimittujen luonnonmarjojen markkinoista.

KKV:n materiaalissa esitellään yhtiöiden edustajien välistä viestinvaihtoa poimijahintojen yhteensovittamisesta. Kuva: Kilpailu- ja kuluttajavirasto

KKV on esittänyt yhteensä noin 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksuja neljälle alan toimijalle. Viides kartelliin osallistunut yhtiö on vapautettu maksusta, sillä se teki viranomaisten kanssa yhteistyötä kartellin paljastamiseksi.

Yhtiöt ja niille esitetyt seuraamusmaksut ovat:

1. Polarica ab, Polarica Marjahankinta oy, Kaskein Marja oy: 5 914 901 euroa
2. Marja Bothnia Berries oy ltd: 1 758 080 euroa
3. JN-Group oy, Arctic International oy, Ber-Ex oy: 970 479 euroa
4. Kaskein Marja oy: 785 699 euroa

Ilman yhteistyön suomaa vapautusta, Kiantama oy:lle esitettävä seuraamusmaksu olisi KKV:n mukaan ollut 1 404 956 euroa.

”Kyseessä on poikkeuksellisen laaja kartelli, joka on kohdistunut paitsi myyntimarkkinoihin, myös heikommassa asemassa oleviin poimijoihin”, kuvaili KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo viraston tiedotustilaisuudessa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo. Kuva: Laura Vesa

Tarkkaa arviota poimijoiden menettämistä tuloista KKV:sta ei osata sanoa. Suurin osa poimijoista oli thaimaalaisia, jotka toimivat Suomessa yrittäjinä.

”Yhtiöt ovat kasvattaneet omaa tulostaan poimijoiden kustannuksella, kun jokainen ostaja on sovitusti tarjonnut samaa sovittua hintaa”, Leivo sanoi.

Leivon mukaan yhtiöt ovat olleet tietoisia toiminnan lainvastaisuudesta. Kirjallisia todisteita on vältelty ja hinnoista on sovittu lähinnä puhelimitse sekä viesteillä. Yhteydenpitoa kuvattiin vilkkaaksi etenkin satoaikaan.

Poimijoilla ei KKV:n mukaan ollut mahdollisuutta kilpailuttaa ostajia, kun kartelli yhtenäisti luonnonmarjojen ostohinnat. Kuva: Pekka Fali

Poimijahintojen polkemisen lisäksi yhtiöt vähensivät keskinäistä kilpailua myös pakastemarjojen tukkumarkkinoilla. Yhtiöt vaihtoivat tietoa marjojen tarjonnasta, sopimuksista ja varastotilanteesta.

”Tällainen tietojenvaihto on kilpailulainsäädännön vastaista. Keskeiset liiketoiminnalliset päätökset tulisi tehdä itsenäisesti”, kertoo KKV:n tutkimuspäällikkö Pekka Mattila.

Mattilan mukaan tutkinta aloitettiin loppuvuodesta 2022 yhteistyössä Pohjanmaan poliisin ja TE-toimiston kanssa. Seuraavana vuonna tarkastuksia tehtiin yhteensä viiteen yritykseen Suomessa ja yhteen Ruotsissa.

”Kolmen vuoden kesto on melko tavanomainen aika kartellitutkinnalle”, Mattila kommentoi.

Tietoa menettelyn jatkumisesta vuoden 2023 jälkeen ei ole.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusjohtaja Pekka Mattila. Kuva: KKV arkisto

Mattila kuvaa kartellitutkintaa hankalaksi ja pitkälliseksi työksi. Tutkintaa helpotti se, että Kiantama oy kääntyi tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Kartelliin osallinen yhtiö voi lain mukaan saada vapautuksen tai alennuksen seuraamusmaksusta, mikäli se tunnustaa osallisuutensa ja on toiminut vaikuttavassa yhteistyössä kartellia tutkivan viranomaisen kanssa.

”Mahdollisuus vapautumiseen luo kannustimen irtaantua kartellista. Se rikkoo yhtiöiden keskinäistä luottamusta ja luo epävarmuutta kartellin sisälle.”

KKV:n mukaan teksti- ja WhatsApp-viestien epämuodollinen tyyli ja lyhyt kirjoitusasu kertovat kartellin tiiviistä yhteyksistä.  Kuva: Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Seuraavaksi asiaa käsittelee markkinaoikeus. Kartellitapauksissa KKV esittää yhtiöille määrättävät seuraamusmaksut markkinaoikeudelle, joka antaa ratkaisun asiassa.

Seuraamusmaksun määrässä otetaan huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. Maksulla on maksimiraja: se ei lain mukaan saa olla suurempi kuin 10 prosenttia yhtiön edellisen vuoden liikevaihdosta.

”Tässä tapauksessa 10 prosentin leikkuri tuli useamman yhtiön kohdalla vastaan”, Mattila toteaa.

KKV:n edustajat huomauttavat, että markkinatalous toimii kuluttajan sekä yhteiskunnan eduksi vain kun markkinoilla kilpaillaan vapaasti ja reilusti.

”Matalalla kynnyksellä toivomme, että meihin oltaisiin yhteydessä jos epäilyksiä kartelleista herää”, Mattila sanoo.

Pääjohtaja Leivon mukaan KKV:lla on parhaillaan tutkinnassa useampia suuria kartelliepäilyjä.

”Euromääräisesti isompia kuin tämä”, Leivo huomauttaa.