Kasvatusmetsän hoitoalaiminlyödään Venäjällä

Venäjällä metsät jäävät laajojen avohakkuiden jälkeen usein vailla hoitoa, jolloin lehtipuusto valtaa alaa. Maan metsäteollisuudella on monin paikoin pulaa havutukista. Kuva on Länsi-Siperian Hanti-Mansiasta. Martti Kainulainen/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkisto

Venäjän metsäteollisuus kärsii useilla alueilla puupulasta. Erityisesti havutukin saatavuudessa on ongelmia.

Puutarpeen tyydyttämiseksi metsätalouskäyttöön on otettu jatkuvasti uusia alueita. Paine hakata koskemattomia metsiä kasvaa. Avohakkuun jälkeen metsät jätetään huonolle hoidolle.

Venäjän metsäpäättäjät ovat yksimielisiä, että puusadon keräämisestä pitäisi siirtyä suunnitelmalliseen metsänkasvatukseen.

Asiasta kertoo Metsäntutkimuslaitos Metla uutiskirjeessään.

Metlan mukaan Venäjällä metsätulo hehtaaria kohden on noin 30 kertaa pienempi kuin Suomessa. Suomessa talousmetsistä korjataan hehtaarilta seitsemän kertaa enemmän ainespuuta kuin Venäjällä.

Venäläisten asiantuntijoiden mukaan tehostetun metsätalouden myötä Venäjän on mahdollista kaksinkertaistaa hakkuumäärä ja tukin saanto kiertoajan kuluessa.

Metsänkasvatusta vaikeuttavat kehnot metsänkäsittelyohjeet.

”Ohjeet kattavat koko maan eivätkä ota huomioon alueiden erityispiirteitä tai puuston ominaisuuksia. Niitä on usein vaikea soveltaa käytännössä. Esimerkiksi sallitut harvennusvoimakkuudet ovat niin alhaisia, että usein vain ajourat voidaan hakata. Uudistamiskypsyys määritellään iän eikä puuston ominaisuuksien kuten läpimitan perusteella”, tutkija Sari Karvinen kertoo.

Metsänvuokraajien tekemiä metsänhoitotöitä valvotaan työmäärän eikä tuloksen perusteella. Karvisen mukaan se on johtanut kustannusten minimointiin.

”Esimerkiksi metsänuudistamistavan tiukan säätelyn sijaan yritykset toivovat vapautta toteutukseen, kunhan lopputulos on hyvä. Monimuotoisuuden huomioiminen puuttuu ohjeistoista, joten silläkin saralla riittää työtä. Infrastruktuurista puhumattakaan”, Karvinen toteaa.

Nyt Venäjän metsäalan toimijat poliitikkoja myöten ajavat metsätalouden tehostamista. Metsänkasvatusta pitäisi suunnitella pitkällä aikavälillä.

Aktiivinen metsänviljely, taimikonhoito ja kasvatushakkuut nopeuttavat metsän kehitystä ja parantavat puuston laatua. Sopiviksi pilottikohteiksi nähdään ne alueet, joilla on jo olemassa kohtuullinen infrastruktuuri.

Metsätaloutta on pyritty tehostamaan Venäjällä jo 1800-luvun lopulta alkaen. Nyt asiantuntijat näkevät edistyksen merkkejä, kun aihe on nostettu esiin myös korkeimmalla viranomaistasolla.

Tänä syksynä hyväksytyssä metsäpolitiikka-asiakirjassa tehostettu metsätalous on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi. Metsänvuokrausjärjestelmää aiotaan kehittää. Metsänkäsittelyyn ja luonnonsuojeluun laaditaan alueelliset ohjeistot.

Lainsäädännön uudistuksia hidastavat toistuvat organisaatiomuutokset. Tähän asti tehostetun metsätalouden normeja on valmistellut Venäjän metsätalousvirasto, mutta nyt tehtävät on siirretty luonnonvara- ja ympäristöministeriön vastuulle.

Normien laadintaa varten tarvitaan kenttätöitä, joiden toteutukseen esitetään viranomaisten ja yritysten yhteistyötä. Karvisen mukaan halukkaille metsänvuokraajille tulisi antaa mahdollisuus kokeilla uusien normien mukaista metsänhoitoa pilottihankkeissa.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF