Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Näin tunnistat lahon koivun ja kuusen – Vaaralliset pihapuut kannattaa poistaa, vaikka rakkaiden yksilöiden kaataminen on joskus haikea kokemus

    Terveen näköinen koivu saattaa olla 10 metristä laho, Matti Juusela tietää 10 000 kohteen kokemuksella. Lahossakin puussa voi kasvaa paljon lehtiä.
    ”Koivu saattaa olla hyvin laho kymmenen metrin korkeudelta, vaikka silmien korkeudelta tehty kairaus näyttäisi rungon oleva lujaa puuta”, Matti Juusela sanoo.
    ”Koivu saattaa olla hyvin laho kymmenen metrin korkeudelta, vaikka silmien korkeudelta tehty kairaus näyttäisi rungon oleva lujaa puuta”, Matti Juusela sanoo. Kuva: Rami Marjamäki

    Vaaralliset pihapuut kannattaa poistaa ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoja omaisuudelle tai pahimmassa tapauksessa ihmisille. Tmi M. Juuselaa johtava Matti Juusela toivoo ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota pihapuihin.

    ”Jos itse ei ole varma puun kunnosta, paikalle kannattaa pyytää ammattilainen. Koivussahan näkyviä merkkejä ovat kääpä ja kuivat oksat. Kannattaa myös muistaa, että puu voi olla pahasti laho, vaikka siinä olisi paljon lehtiä.”

    ”Koivu on puu, joka saattaa olla hyvin laho kymmenen metrin korkeudelta, vaikka silmien korkeudelta tehty kairaus näyttäisi rungon oleva lujaa puuta”, Juusela muistuttaa.

    Muidenkin puiden kanssa kannattaa olla tarkkana, esimerkiksi kuusen lahous käy ilmi muun muassa rungon väristä.

    ”Kun rungon väri on haalistunut, puussa on yleensä lahoa. Myös sienten ilmaantuminen kertoo samasta asiasta.”

    Juusela kehottaa kiinteistöjen haltijoita muistamaan puiden riittävä etäisyys rakennuksiin. Puiden juuret yltävät useiden metrien päähän.

    ”Puita ei kannata istuttaa ainakaan viittä metriä lähemmäksi kiinteistöä. Olen vuosien varrella törmännyt usein tilanteisiin, että puun juuret ovat rikkoneet kivijalan.”

    Puiden kaato on tehnyt kokeneelle yrittäjällekin vuosien saatossa kepposia.

    ”Minulle on reilun 30 vuoden aikana käynyt toki myös vahinkoja esimerkiksi silloin, kun yllättävä tuulenpuuska on päässyt tarttumaan puuhun ja painanut sen väärään suuntaan. Tällaisia tilanteita varten onkin vastuuvakuutuksen oltava kunnossa.”

    ”Nämä ovat samalla muistutuksia siitä, ettei varsinkaan maallikoiden kannata lähteä omatoimisesti kaatamaan puita, joiden lähellä on esimerkiksi kiinteistöjä.”

    Pihapuiden kaataminen nostaa toisinaan pintaan myös haikeutta, sillä niistä on muodostunut vuosien varrella tärkeä osa pihamaata.

    ”Muistan, kuinka eräs varttuneempi rouva itkeskeli puiden kaatuessa. Hän halusi sytyttää niille hautakynttilän, sillä puut olivat hänelle hyvin tärkeitä.”

    Myös pensasaitoja siistivä ja kantoja jyrsivä Juusela on huomioinut taloyhtiöiden asukkaiden ikärakenteen vaikuttavan työtilanteeseen.

    ”Varttuneet asukkaat tulevat usein mukaan töihin talkoo­periaatteella, mikä säästää heidän kustannuksiaan. Nuorta väkeä sen sijaan näkee tällaisissa hommissa harvoin.”

    ”Taloyhtiöillä olisi kuitenkin mahdollisuus säästää mukavia summia rahaa, jos talkoohenkeä pidettäisiin enemmän yllä.”

    Tamperelainen on tehnyt elämänsä varrella puutöitä myös Länsi-Saksassa. Myrskytuhojen raivauksissa aikaa kului kahdeksan vuotta.

    ”Olin sitä ennen ollut rauhanturvaajana Lähi-idässä 2,5 vuotta, eli maailmalla olo oli tullut tutuksi. Kun sitten huomasin kaverini kanssa lehti-ilmoituksen, jossa kaivattiin työmiehiä Länsi-Saksaan, päätimme lähteä.”

    1980-luvulla myrskyn jälkiä raivannut Juusela yllättyi useita kertoja tuhojen laajuudesta.

    ”Ne olivat paikoittain valtavia. Esimerkiksi erään myrskyn aikana kaatui metsää Länsi-Saksan alueella noin 60 miljoonaa kuutiota.”

    Suomalaiset olivat Länsi-­Saksassa haluttuja metsämiehiä.

    ”Suomalaisten työmoraali ja osaaminen oli haluttua, olikin hyvä tehdä töitä suomalaisena”, Juusela sanoo.

    Työnsä parhaiksi puoliksi Juusela listaa erilaiset päivät sekä ihmiset.

    ”Olen tehnyt työurani aikana hommia noin 10 000:ssa eri kohteessa, eli vaihtelua on ollut. Samalla on eteen tullut monenlaisia ihmisiä, jotka ovat omanlaisensa työn suola.”

    ”Olen myös vitsaillut, että on kumma, ettei verottaja ole vielä keksinyt maisemaveroa, sillä mökkien tonteilta avautuu puun runkoa ylös kiivetessä usein todella hienot maisemat järvien ja lampien suuntaan”, Juusela nauraa.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.