Merikotkien poikasia seurataan GPS-laitteilla ‒ siitä saadaan arvokasta tietoa tuulivoimaloiden suunnitteluun

Merikotkia männyssä. Kuvituskuva. Kuva: Hannu Huttu

Turun yliopiston biologian laitoksen uudessa hankkeessa selvitetään, kuinka nuoret merikotkat hyödyntävät ympäristöään itsenäistymisen kriittisissä alkuvaiheissa.

20 merikotkan poikasta merkittiin kesäkuussa uusimmilla kevyillä GPS-laitteilla Varsinais-Suomessa.

GPS-laitteet tallentavat kunkin kotkan sijainnin ja liikkeet, ja sisäänrakennetut kiihtyvyysanturit mittaavat poikasten yksityiskohtaisia käyttäytymismalleja, kuten lepoa, ruokailua ja aktiivista lentoa.

Hankkeessa seurataan kymmentä sisarusparia vuodelta 2026 sekä kymmentä paria vuodelta 2027. Merkityt linnut ovat erilaisissa elinympäristöissä sijaitsevista pesistä: ulko- ja sisäsaaristossa, rannikon pesimäpaikoilla sekä sisämaan puolella järvenranta-alueilla, kerrotaan Turun yliopiston tiedotteessa.

”Merikotka on tärkeä huippupeto ja suojelun menestystarina Suomessa, mutta tiedämme yhä yllättävän vähän siitä, miten nuoret linnut oppivat suunnistamaan ja selviytymään niin erilaisissa maisemissa”, sanoo projektin johtaja, akatemiatutkija Carina Nebel tiedotteessa.

Tiedot auttavat muun muassa ymmärtämään paremmin tuulivoimaloiden vaikutuksia lajiin. Erityisesti tutkijat tarkkailevat lintujen liikkumismalleja tuuliturbiinien läheisyydessä. Näin voimaloita voitaisiin tulevaisuudessa suunnitella paremmin törmäysten ehkäisemiseksi.

Tutkijat toivovat voivansa seurata nuoria merikotkia useita vuosia jopa siihen asti, kunnes ne alkavat pesimään.

”Suomen populaatiossa tämä tapahtuu tyypillisesti vasta 8–10 vuoden iässä, mutta se voi tapahtua jo aikaisemminkin”, kertoo projektiin osallistuva ekologian professori Toni Laaksonen.