Hirven pyyntilupamäärä hienoisessa nousussa, yhdellä alueella lähes 40 prosentin nousu

Alueellisten riistaneuvostojen hirvitalousalueittain asettamat hirvitiheystavoitteet vastaavat noin 70 000 – 90 000 hirven kantaa koko maassa. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Kaikkien Suomen 15 riistakeskusalueen kauden 2026–2027 hirvieläinten pyyntiluvat on myönnetty. Valtakunnallisesti lupamäärät pysyivät pääsääntöisesti edellisen metsästyskauden tasolla.

Riistakeskuksen Lounais-Suomen alueen hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinteen mukaan valtakunnallinen hirvilupamäärä noudattelee melko hyvin Luonnonvarakeskus Luken valtakunnallista hirvikanta-arviota.

Suomen hirvikannan koko syksyn 2025 jahdin jälkeen oli Luken mukaan noin 88 000 hirveä, mikä on samaa tasoa edelliseen vuoteen verrattuna. Alueellisten riistaneuvostojen hirvitalousalueittain asettamat hirvitiheystavoitteet vastaavat noin 70 000 – 90 000 hirven kantaa koko maassa.

Yhdellä pyyntiluvalla kaataa saa joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa, ellei lupaehdoissa ole erikseen rajoitettu kaadettavien aikuisten eläinten määrää.

Pyyntiluvat mitoitetaan alueellisten kannanhoitotavoitteiden mukaisesti ja kannanhoitotavoitteet on asetettu yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on pitää hirvikanta elinvoimaisena ja samalla hallita hirvien aiheuttamia vahinkoja.

Kauden 2026–2027 hirvijahtiin myönnettiin reilut 42 000 lupaa. Lupamäärä nousi noin 10 prosenttia viime vuodesta. Kuva: Niko Moisas

Yhteensä hirvijahtiin myönnettiin noin reilut 42 000 lupaa. Lupamäärä nousi Rinteen mukaan noin 10 prosenttia viime vuodesta.

Nousuun vaikuttaa hirvilupien määrän lisääntyminen erityisesti pohjoisessa Suomessa.

Oulun riistanhoitoalueella lupia myönnettiin 20 prosenttia enemmän kuin edellisellä metsästyskaudella ja Lapissa lupamäärä tälle kaudelle peräti 39 prosenttia enemmän kuin edellisellä metsästyskaudella.

Muutoksen taustalla on hirvikannan kasvaminen monilla Lapin hirvitalousalueilla.

”Etenkin Lapissa hirviä on ollut pitkään vähän, mutta määrä on yleisesti ollut nousussa monta vuotta ihan tavoitteellisestikin. Nyt Lapinkin alueella isossa osassa ollaan tavoitteessa, parilla alueella jopa hieman yli tavoitteen”, Rinne kertoo.

”Alueen metsästäjätkin ovat havainneet hirvikannan kasvun ja lupia on haettu paljon, että ne varmasti riittävät.”

Hän kuitenkin muistuttaa lupien käyttöasteesta, joka on Lapissa noin 70 prosentin luokkaa joka vuosi.

”Vaikka lupia on siellä paljon, on osa pankkilupia ja varmuusvaraa. Eli sitten jos tilanne siltä näyttää, niin sitten pystytään reagoimaan niin, ettei alueen se hirvikanta ei sitten siellä karkaa.”

Myös Rannikko-Pohjanmaan riistakeskusalueelle hirvilupien määrä on noin 12 prosenttia korkeampi kuin edellisellä metsästyskaudella.

Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen alueille hirvilupien määrä pieneni edelliseen metsästyskauteen verrattuna. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa lupamäärä on noin 15 prosenttia vähemmän hirvien osalta kuin edellisellä metsästyskaudella.

Pohjois-Karjalassa lupamäärät ovat olleet alhaisia jo useita vuosia.

Rinteen mukaan kyse on niin sanotusta petokuopasta. Alueen vahvat suurpetokannat pienentävät hirvien vasatuottoa. Esimerkiksi Lieksassa hirviä on niin vähän, ettei hirvilupia myönnetty ollenkaan.

”Vaikka hirvien pyyntimäärä olisi pieni, nousee kanta alueen petopaineen takia hyvin hitaasti”, hän kertoo.

Myös Kainuun Kuhmossa hirvikantaa verottavat suurpedot.

Hirvenpyyntilupien määrä nousi noin 10 prosenttia viime vuodesta. Nousuun vaikuttaa hirvikannan kasvaminen monilla Lapin hirvitalousalueilla. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Valkohäntäpeuraa ei osalla riistakeskusalueista metsästetä tällä kaudella lainkaan. Esimerkiksi Oulun riistakeskusalueella peurakanta on taantunut ja vahinkoja ei juurikaan ole, joten metsästäminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Myös Pohjois-Savossa valkohäntäpeuran metsästyksestä pidetään välivuosi.

Etelä-Savossa myönnettiin 444 valkohäntäpeuran pyyntilupaa ja sen lupamäärä väheni 19 prosenttia edelliseen kauteen nähden.

Kaakkois-Suomessa valkohäntäpeuran lupamäärissä laskua on noin 7 prosenttia.

Runsain valkohäntäpeurakanta keskittyy Suomessa maan lounaisosiin. Varsinais-Suomen alueella Rinteen mukaan peuroja on alueella yleisesti vielä reilusti, mutta paikallisesti peurakanta voi vaihdella huomattavasti.

Rannikko-Pohjanmaan alueelle valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tulevalle kaudelle 310 kappaletta. Lupamäärä on 20 prosenttia korkeampi kuin edellisellä metsästyskaudella.

Rinteen mukaan kyseisen alueen lupamäärän nousu johtui yhden riistanhoitoyhdistyksen korkeammasta lupamäärästä.

Kuusipeuraa metsästetään Etelä-Hämeessä, Uudellamaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa esiintyy pieniä, erillisiä kantoja. Lupia myönnettiin näille alueille yhteensä 703 kappaletta.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.