Keväällä julkaistava EU:n ennallistamislaki voi lisätä elinympäristöjen ennallistamistarvetta Suomessa – kustannukset vähintään 1,5 miljardia euroa

Suota ennallistettiin ojia tukkimalla Kesälahdella talvella 2020. Kuva: Lari Lievonen

Metsähallituksen Luontopalvelut, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ovat laatineet esiselvityksen EU:n ennallistamislakialoitteen luonnoksessa olevien tavoitteiden vaikutuksista Suomelle, Luke tiedottaa.

Luonnoksen keskeinen, kiistelty tavoite on, että EU:n luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien heikentyneestä pinta-alasta tulee ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Alustavan tarkastelun perusteella ennallistamistavoite voi tarkoittaa 1,2 miljoonan hehtaarin (noin 3,5 prosenttia Suomen maa-alasta ja sisävesistä) ennallistamista. Tällaisen osuuden ennallistaminen maksaisi noin 1,5–1,8 miljardia euroa.

Suurimmat ennallistamistarpeet kohdistuvat soiden, metsien, merien, sisävesien ja tuntureiden luontotyyppeihin.

Toimien vaikuttavuutta voidaan lisätä ja kustannuksia mahdollisesti alentaa priorisoimalla toimia ja kohdeluontotyyppejä.

Koska ennallistamistarve on valtava, ennallistamista tulee tehdä myös suojelualueiden ulkopuolella. Etenkin soiden ennallistamisen sekä lehtojen ja harjumetsien hoidon tarve kohdistuu myös valtion ja yksityisten omistamille metsätalousmaille.

"Sekä ennallistettavaan pinta-alaan että ennallistamisen kustannuksiin sisältyy kuitenkin huomattavia epävarmuuksia, jotka tulee selvittää tarkemmin, raportin tekoa johtanut Metsähallituksen erikoissuunnittelija Santtu Kareksela sanoo tiedotteessa.

Raportin teossa ennallistaminen käsitettiin laajasti sisältäen monia elinympäristöjen ekologista tilaa edistäviä toimia, kuten ojien tukkiminen soilla, metsien suojelu ja vaellusyhteyksien palauttaminen virtavesiin.

Vesiluontotyyppien tilan kannalta keskeisiä ovat valuma-alueilla tehtävät vesistökuormitusta vähentävät toimet.

"On kuitenkin vielä epäselvää, miten ennallistaminen määritetään lakialoitteessa ja voidaanko esimerkiksi vesistöjen valuma-alueella tehtäviä vesien tilaa parantavia toimia laskea vesistöjen luontotyyppien ennallistamiseksi", pohtii raportin tekoon osallistunut Luken erikoistutkija Aleksi Räsänen.

Koska ennallistamislakialoitetta ei ole vielä julkaistu, sen tavoitteista ei ollut varmuutta selvitystä tehtäessä. Julkaistu raportti onkin luonteeltaan esiselvitys.

Lue myös

EU:n komissio on lykkäämässä kiisteltyä lakiesitystä luonnon ennallistamisesta

Soiden ennallistamisesta seuraa monia hyötyjä – Helmi-ohjelma helpottaa myös yksityisten metsänomistajien ennallistamissuunnitelmia