Kiinteistöjen raja- ja rasitetietoja käydään nyt läpi kunta ja omistaja kerrallaan – ”Muutama miljoona rajamerkkiä on vielä hukassa”
Maanmittauslaitoksen on tarkoitus käydä kymmenessä vuodessa läpi lähes kaikki kunnat. Seuraavina on vuorossa isoja maakuntakaupunkeja.
Rajapyykki on hyvin näkyvissä. Kuva: Sanne KatainenMaanmittauslaitos selvittää parhaillaan kaikkia Suomen kiinteistöjen tieoikeuksien ja rasitteiden sijaintia. Työ alkoi viime vuonna Pukkilasta ja Keiteleeltä, ja tarkoitus on käydä kymmenessä vuodessa läpi lähes kaikki kunnat, kertoo Maanmittauslaitoksen (MML) rekisteripäällikkö Mauno Pyykönen.
Urakka on mittava, sillä nykyisen maanmittausarkiston tiedot juontuvat isojaosta eli 1700-luvulta asti. Osa tiedoista on merkitty karttoihin vanhoilla mittaustarkkuuksilla tai pelkästään sanallisesti toimitusasiakirjoihin.
Nyt tietoja kaivetaan esiin, päivitetään tarkemmiksi ja muutetaan sähköiseen muotoon.
”Yritämme nyt tulkita ja selvittää, mitä arkistossa on ja löytää niille sijainnit”, Pyykönen kertoo.
”Ajatuksena on tehdä tarkistuskierros ja ottaa kiinteistönomistajat mukaan tarkistukseen. Mutta kannattaa odotella rauhallisin mielin, kiinteistöjä on noin 2,4 miljoonaa.”
Seuraavaksi tarkistuskierros on tarkoitus aloittaa Kouvolan, Kuopion ja Oulun kunnissa, Pyykönen kertoo.
Maanomistaja saa aikanaan postissa otteen kiinteistön oikeuksista ja rasitteista, karttaotteen omista maistaan sekä pyynnön tarkistaa, vastaako tiedot raja- ja tietilannetta elävässä elämässä. Tiedot voi tarkistaa milloin vain MML:n Omat kiinteistöt -palvelusta.
Virheet korjataan ja päivitetään kiinteistörekisteriin ja kiinteistörekisterikartalle. Korjatut tiedot laillistetaan samassa yhteydessä pidettävässä kiinteistötoimituksessa.
Tietoja voi muulloinkin pyytää maksutta korjattaviksi, jos niissä havaitsee virheitä, Pyykönen sanoo. Tämä koskee etenkin kiinteistörajojen sijaintia.
”Kiinteistörekisterikartan rajat ovat jo nyt melko tarkasti rekisterikartalla ja noin kahdeksassa miljoonassa eli 3/4 rajamerkeistä sijaintitarkkuus parempi kuin metri. Mutta parannettavaa on, sillä muutaman miljoonan rajamerkin sijainti on vielä epätarkka.”
Kansaa on käytetty apuna ennenkin. Pari vuotta sitten suuressa Pyykkijahdissa MML kertoi sovelluksessa, mitkä pyykit ovat hukassa ja tulisiko maastosta löytyä esimerkiksi nelikulmainen pyykki tai kallioon hakattu merkki.
”Pyysimme ihmisiä mittaamaan ja lähettämään kuvan pyykistä. Hyvin kansalaiset niitä löysivätkin, ottivat kuvan merkistä ja sijainnista. Osa kiersi niitä kuin geokätköilyssä. Systeemi oli hyvä ja kännyköillä päästiin 2–3 metrin tarkkuuteen, mutta se ei vielä riitä kiinteistörekisterikarttaan. Kun kännykällä päästään alle metrin paikannustarkkuuteen, uusi Pyykkijahti on taas paikallaan.”
Maaston rajapyykit ovat tarkempia kuin vaikeammin tulkittavat luonnolliset rajat, kuten joet ja rantaviivat.
Oikeat rajat olisi tärkeää tietää esimerkiksi kun rakennetaan, parannetaan tietä, kiinteistö vaihtaa omistajaa tai se jaetaan tai kun kulkureiteistä tulee kiistaa.
”Riita-asia selviää harvoin puhelinsoitolla meille. Jos pyykkejä ei löydy, rajat voidaan selvittää rajankäyntitoimituksella. Rajankäynnin hakemisesta olisi hyvä sopia rajanaapurin kanssa, mutta tarvittaessa sitä voi hakea yksinkin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
