Uusi metsälaki ei vaadi pienaukkojen taimettumista
HÄMEENLINNA (MT)
Metsälain muutosesitys on eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. Lakiuudistuksen on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.
Uudistuksen on kiitelty vapauttavan metsänomistajaa liialta sääntelyltä ja monipuolistavan sallittujen hakkuutapojen valikoimaa.
Laki sallii vast’edes metsikön kasvattamisen eri-ikäisenä. Se onnistuu hakkaamalla metsään pieniä aukkoja tai poimimalla yksittäisiä puita.
Aikaisemmin laki on ohjannut metsänomistajia kasvattamaan metsiään tasaikäisenä.
”Uudet käsittelymenetelmät ovat ennen kaikkea vaihtoehto avohakkuulle”, ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) sanoo.
Uuden metsälain mukaan päätehakkuun järeys- ja ikärajoitteet poistuvat. Metsänomistaja saa siis päättää metsänsä kiertoajan oman harkinnan mukaan.
Metsälain keskeinen periaate eli metsätalouden kestävyys säilytetään. Päätehakkuun jälkeen metsään on saatava kasvatuskelpoinen taimikko, ja kasvatushakkuiden jälkeen jäljelle jäävän puuston on oltava riittävän tiheä ja elinvoimainen.
Pienaukko- ja poimintahakkuut luetaan kasvatushakkuiksi.
”Metsään voi tehdä 0,3 hehtaarin hakkuita ilman uudistamisvelvoitetta. Se kuitenkin edellyttää, että aukkojen välialueilla on riittävän tiheä puusto”, Mäkelä kertoo.
MMM valmistelee parhaillaan asetusluonnosta, johon kirjataan koko käsittelyalueelta vaadittavat pohjapinta-alat kullekin kasvupaikalle eteläiseen, keskiseen ja pohjoiseen Suomeen.
Asetus lähtee lausuntokierrokselle lokakuussa.
Asiantuntijat esittelivät pienaukkohakkuita ja muita uuden metsälain vaikutuksia Metsähallituksen retkeilyalueella Lammin Evolla tiistaina.
Metsähallitus teki kevättalvella 2011 alueelle alle 0,3 hehtaarin aukkoja.
Nyt aukoilla kasvaa kuusentaimia, jotka ovat olleet siellä jo ennen hakkuita. Lisäksi aukkojen keskelle on kasvanut koivun taimia sekä muutama pieni pihta.
Pari isoa kuusta on kaatunut juurineen aukon reunalla.
Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Sauli Valkonen arvioi silmämääräisesti, että aukolla on jo nyt uudistamisvelvoitteen ylittävä määrä yli 40-senttisiä taimia.
Vaikka taimikon syntymisestä pienaukkoihin ei lain mukaan tarvitse huolehtia, se on välttämätöntä, jos metsää kasvatetaan talousmetsänä.
”Laki sallii taimettumisen epäonnistumisen. Jos hakkuita halutaan jatkaa aukkojen välialueilla, aukkoihin on saatava riittävästi taimia”, Mäkelä selventää.
Jos pienaukon taimikko täyttää uudistamisvelvoitteen, alaa ei tarvitse laskea mukaan, kun käsittelyalueen yhteistä pohjapinta-alaa lasketaan.
Metsähallituksen ympäristöpäällikkö Antti Otsamo on tyytyväinen pienaukkohakkuiden lopputulokseen Evolla.
”Metsän sekakäyttäjänä arvostan valoisuutta, jonka aukot tuovat. Jos olisi luvat kunnossa, pyyn ampuisin tuosta”, hän myhäilee aukon reunaa osoittaen.
Mättäiltä voi vielä poimia mustikoita ja puolukoita. Vattujakin on tainnut olla mukavasti.
Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Pekka Punttilan mukaan monimuotoisuutta eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus ei juurikaan paranna.
”Järeän lahopuun määrää se ei lisää.”
Pienaukkohakkuut eli metsäslangilla ”emmental-hakkuut” sopivat asiantuntijoiden mukaan erityisesti Evon kaltaisille retkeilyalueille, joissa maisema kärsisi laajoista avohakkuista.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
