UPM:n puun tarve kasvaa 1,3 miljoonaa kuutiota
Kymin sellutehtaan laajennus lisää puun tarvetta 800 000 kuutiometriä vuodessa. Sellutehtaan kentältä syötettiin puuta kuorimon kuljettimelle perjantaina. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKymin sellutehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa investoinnin ansiosta 170 000 tonnia 700 000 tonniin valkaistua havu- ja koivusellua vuodessa.
UPM:n Biorefining-liiketoiminta-alueen johtajan Heikki Vappulan mukaan vuosittainen havu- ja koivukuitupuun tarve lisääntyy Kymin tehtaalla 800 000 kuutiometriä.
Koivua lisäyksestä on noin 60 prosenttia ja kuusta sekä mäntyä 40 prosenttia. Havu- ja koivusellun tuotantomäärät vaihtelevat markkinatilanteen mukaan.
Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevan Kymin tehtaan laajennus sisältää kuorimokapasiteetin kaksinkertaistuksen. Sahahakkeen sijasta raaka-aineeksi voidaan tulevaisuudessa käyttää enemmän pyöreää puuta.
”Omien sahojemme hake ei ole riittänyt kattamaan kaikkea tarvetta kolmella sellutehtaalla ja hakkeen saatavuus on heilunut riippuen sahateollisuuden sykleistä”, Vappula perustelee.
Kymin kapasiteetin lisäys on osa UPM:n aiemmin ilmoittamasta tavoitteesta kasvattaa yhtiön 3,3 miljoonan tonnin sellukapasiteettia 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden aikana
Pietarsaaren vuosikapasiteetiltaan 790 000 tonnin sellutehdasta uudistetaan parhaillaan liki 50 miljoonalla eurolla. Investoinnin valmistuttua puun tarve kasvaa Pietarsaaressa Vappulan mukaan noin 500 000 kuutiometriä.
”Kymin ja Pietarsaaren tehtaiden puunkäyttö kasvaa yhteensä 1,3 miljoonaa kuutiometriä, ja kyllä toivomme, että saamme mahdollisimman suuren osuuden siitä kotimaasta.”
UPM:n muut sellutehtaat sijaitsevat Lappeenrannan Kaukaalla ja Uruguayn Fray Bentosissa.
Viranomaisilta on saatu lupa laajentaa Fray Bentosin tuotantoa 1,1 miljoonasta tonnista 1,2 miljoonaan tonniin.
Kaukaan tehtaalle on valmistumassa ensi kesänä mäntyöljystä biodieseliä tuottava jalostamo.
”Kartoitamme myös Kaukaan sellutehtaan suunnitelmia, mutta ensin katsomme ihan rauhassa, miten biodieselin tuotanto siellä lähtee käyntiin”, Vappula sanoo.
UPM pitää mahdollisena, että Suomeen rakennetaan uusi sellujätti vuosikymmenen lopulla.
”Jos kaikki Suomen kilpailukykyyn vaikuttavat asiat loksahtavat kohdalleen, ei uusi sellutehdas ole poissuljettu asia”, Vappula sanoo.
Uuden sellutehtaan rakentaminen ei ole lähivuosien päällimmäinen asia yhtiön suunnitelmissa. Investoinnin aika voisi koittaa vuosikymmenen lopulla.
Miljoona tonnia sellua vuosittain tuottavan tehtaan rakentaminen maksaisi noin 1,5 miljardia euroa.
Jätti-investointi edellyttää Vappulan mukaan varmuutta miljoonien lisäkuutiometrien tasaisesta puuvirrasta kilpailukykyiseen hintaan 20–30 vuotta eteenpäin.
Puuta tehdas tarvitsisi vuosittain viitisen miljoonaa kuutiometriä.
Vappulan mukaan UPM:n sellutehtaiden laajennukset kertovat, että luottamus puukaupan tasaiseen toimivuuteen on vahvistunut.
”Kyllä tämä on osoitus siitä, että olemme tyytyväisenä katsoneet, että muutaman vaikean vuoden jälkeen puumarkkina on toiminut. Näin toivoisi jatkuvan.”
Sellunteko on ollut viime vuosina metsäyhtiöille hyvin kannattavaa liiketoimintaa.
Vappulan mukaan suomalaisella sellulla on hyvä maine maailmalla.
”Kyllähän kollektiivinen tavoite pitäisi olla, että meillä Suomessa jonakin päivänä on uusi sellutehdas”, Vappula sanoo.
JUHA KAIHLANEN
Sellunteko
on ollut viime vuosina metsäyhtiöille hyvin kannattavaa liiketoimintaa.
Luottamus puukaupan toimivuuteen on vahvistunut.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
