Saimaan järvilohi uhkaa kadota kokonaan – tulosmittarit avuksi

Kalastusrajoituksia Saimaalla on tiukennettu.  Kuva: Ari Nakari

Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on ahdingossa, sillä sen säilytysviljelyä vaivaa vesihome ja luonnossa ei ole vaellusmahdollisuuksia järvilohen luontaisille lisääntymisalueille ilman ihmisen apua.

Nyt järvilohen pelastamista seurataan ensimmäistä kertaa tulosmittareilla.

Tulosmittaristo on tarpeen kokonaiskuvan luomiseksi järvilohen tilanteesta. Tulosmittareilla voidaan viestiä toimenpiteiden onnistumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Mittareilla havainnollistetaan säilytysviljelyn ja syönnösvaelluksen onnistumista. Kudulle palaavien emolohien määrä ratkaisee, kuinka paljon voidaan tehdä ylisiirtoja lisääntymisalueille ja kuinka paljon säilytysviljelyyn sekä poikaskasvatukseen saadaan materiaalia.

"Harvoja valonpilkahduksia on havaittu, kun Lieksanjoella emokalojen ylisiirtojen ansiosta luonnonkudusta syntyneet pienpoikaset ovat selviytyneet jokivaiheesta ja vaeltaneet onnistuneesti Pieliselle. Tämä on iso askel järvilohen suojelussa, joka on ollut vuosikymmeniä pelkästään laitosviljelyn varassa", ely-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo.

Viime vuosina muun muassa järvilohen säilytysviljelyyn, elinympäristökunnostuksiin ja tutkimukseen on käytetty merkittäviä summia.

Tavoitteena on istuttaa vuosittain 100 000 järvilohen 2-vuotiasta poikasta Pielisjokeen ja 60 000 poikasta Lieksanjokeen.

Järvilohella on kaksi hoitoaluetta, Pielinen – Lieksanjoki -kokonaisuus sekä Pielisjoki – Ala-Koitajoki – Saimaa.

Teemu Hentinen kertoo, että molemmat hoitoalueet ovat järvilohen kannalta haasteellisia, sillä luonnonkierto ei voi toteutua ilman ihmisen apua.

Saimaan järvilohikannan luontaista elinkiertoa ja lisääntymistä ovat varjostaneet useat, ihmisen toimintaan liittyvät uhat viimeisen sadan vuoden aikana. Järvilohen pelastamisessa riittää työtä myös tulevina vuosikymmeninä.