Koituuko puuenergiasta päästö vai säästö? Tutkijat eri mieltä hakkuiden hiilinieluista

Suomen hallituksen tavoite on lisätä hakkuita noin 15 miljoona kuutiometriä vuodessa. Kuva: Kari Salonen

Nykymuotoinen suomalainen puubiotalous ei Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan vastaa Pariisin ilmastosopimuksen haasteisiin.

"Puun käytöllä on monia hyviä puolia. Uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamisesta saatavat päästövähennykset eivät kuitenkaan ole olleet riittävän suuria kompensoimaan menetettyä hiilensidontaa sekä hakkuissa ja tuotantoprosesseissa syntyviä päästöjä", erikoistutkija Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta painottaa.

Luonnonvarakeskuksen professori Hannu Ilvesniemi näkee asian toisin.

"Elämme väärässä käsityksessä, että metsiä voitaisiin museoida hiilinieluiksi", Ilvesniemi vastaa.

Suomen hallituksen tavoite on lisätä hakkuita noin 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa tarkastellut skenaariot osoittivat, että mahdollisuudet vähentää nettopäästöjä merkittävästi nykyisestä lisäämällä puunkäyttöä ovat yllättävän pienet.

Ilvesniemen mukaan puun käyttäminen tukee metsiemme hoitoa. Nuori, nopeasti kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia kuin varttuneemmat, hitaammin kasvavat metsät.

Hän ei ymmärrä logiikkaa, jossa metsäbiomassan oletetaan olevan automaattinen päästö sitä poltettaessa.

"Ilmastonmuutokseen vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Se, että metsiämme on hoidettu hyvin, on johtanut siihen, että puustomme kasvu ja hiilinielut ovat lisääntyneet viimeisen 50 vuoden aikana."

Lyhyellä aikajänteellä puun poltto nähdään päästönä, mutta pitkällä aikavälillä metsikön sitoma hiili tekee puun käytöstä hiilineutraalia. Metsien osalta ilmastopolitiikan kustannustehokkuus kärsiikin usein liian lyhyen aikajänteen tarkastelusta.

"Hiilidioksidi, jonka puusto on sitonut ilmakehästä ja poltettaessa vapautuu, on osa kiertoa. Ilmakehään ei tule tässä tapauksessa mitään uutta. Päinvastoin fossiilisten polttoaineiden tapauksessa hiilidioksidipäästöt tulevat kierron ulkopuolelta", Ilvesniemi sanoo.

Myös MTK yhtyy Ilvesnimen näkemykseen.

"Aina, kun fossiilisia polttoaineita korvataan puulla, teemme ilmastoteon. Jos halomme hiuksia aikahorisonttikysymyksistä, jatkamme fossiilisten polttoaineiden käyttöä vielä tulevaisuudessakin", MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo.

Runkopuun käyttö energiapuuna eikä korkeamman jalostusasteen tuotteissa on aiheuttanut tiedeyhteisössä eripuraa.

"Markkinat ohjaavat puun sinne, missä siitä maksetaan eniten", Ilvesniemi toteaa.

Ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto painottivat tutkimuksessaan puurakenteita ja uusia innovaatioita ratkaisuina ilmastohaasteisiin.

Korjattu 28.4.2016 12:00. Tiirola on metsävaltuuskunnan, ei -johtokunnan puheenjohtaja.