Tiedätkö, miten toimia suden kohdatessa ja kenelle suurpetohavainnosta tulee ilmoittaa?

Keväisin susihavaintojen määrä yleensä kasvaa. Kuva: Hannu Huttu

Kevät saa nuoret sudet jättämään synnyinlaumansa ja etsimään omaa reviiriä. Näköhavaintoja voi kertyä tällöin myös asutuksen läheisyydestä. Nuori susi elää synnyinlaumassaan yleensä vajaasta vuodesta kahteen ja lähtee omilleen kevättalvella, kun emo valmistautuu seuraavien pentujen syntymään.

”Keväisin liikkeellä olevat sudet ovat usein nuoria vaeltajia, jotka etsivät omaa paikkaansa. Reviirin, kumppanin ja ravinnon etsintä voi tuoda ne ajoittain lähelle asutusta”, sanoo suurpetosuunnittelija Mikko Jokinen Suomen riistakeskuksen tiedotteessa.

Susi pyrkii yleensä välttämään ihmistä. Tavallisesti se poistuu paikalta nopeasti eikä aiheuta vaaraa ihmiselle.

”Tärkeintä on säilyttää rauhallisuus, poistua itse paikalta ja antaa eläimelle tilaa poistua. Useimmiten susi väistää ihmistä heti havaittuaan tämän”, riistakeskuksen suurpetosuunnittelija Roope Penttala muistuttaa.

Suurpetohavainnosta tulee ilmoittaa paikalliselle petoyhdyshenkilölle. Tällä toimella autat viranomaisia muodostamaan ajantasaisen kuvan alueen suurpetotilanteesta ja tuet riistantutkimusta. Näköhavainnon lisäksi petoyhdyshenkilölle voi ilmoittaa jäljistä, jätöksistä tai haaskasta. Petoyhdyshenkilöt kirjaavat varmistetut havainnot Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään.

”Hätänumeroon tulee soittaa, jos kokee sudesta akuuttia uhkaa tai vaaraa. Yleiset susihavainnot tulee ilmoittaa hätänumeron sijaan petoyhdyshenkilölle, neuvoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen komisario Jarmo Salo.

Poliisi arvioi suden aiheuttaman vaaratilanteen aina tapauskohtaisesti. Tilanteen arviointiin vaikuttavat tehtyjen havaintojen laatu, luotettavuus, määrä ja ajankohta. Myös havaintopaikka ja olosuhteet vaikuttavat arviointiin.