Vaihtoehto hitaalle ja kalliille paikan päällä tehtävälle tutkimukselle: Satelliittikuvia hyödyntämällä voidaan kartoittaa soiden ennallistamista

Maapallon soihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä.  Kuva: Timo Heikkala

Kansainvälinen tutkijajoukko on Aalto-yliopiston johdolla kehittänyt kaukokartoitusmenetelmän, jolla soiden ennallistamistoimien onnistumista voidaan seurata aiempaa helpommin ja tarkemmin. Työn tulokset ja avoin lähdekoodi julkaistiin juuri Remote Sensing of Environment -tiedelehdessä.

Avoimia satelliittikuvia käyttämällä voidaan luoda aikarajoja, joilla seurataan suon vedenpinnan tasoa. Tätä kautta esimerkiksi ennallistamistoimien vaikutusta voidaan seurata.

”Kaukokartoitusta tekevillä satelliiteilla voidaan havainnoida hyvin laajoja suoalueita koko maapallolta. Satelliitit kiertävät maapalloa yleensä useiden vuosien ajan ja kuvaavat samoja alueita jopa viikoittain, jolloin soissa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata hyvin tarkkaan pitkinä aikasarjoina”, sanoo kansainvälistä kaukokartoitustutkimusta johtava Aalto-yliopiston professori Miina Rautiainen.

Soiden tutkiminen paikanpäällä on hidasta ja kallista. Ennallistuminen on hidas prosessi, joten seurantaa täytyy tehdä vuosia.

Uusi menetelmä perustuu Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Sentinel-2-satelliitin keräämiin avoimiin satelliittikuviin. Aiemmin menetelmää on testattu viljellyillä kivennäismailla, mutta uusi tutkimus oli ensimmäinen suoalueille suunnattu pilotointi.

Mukana oli 53 suoaluetta, jotka sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

”Soiden pohjaveden pinnan taso määritettiin kuvista kasvillisuuden kosteuspitoisuuden avulla. Laskettuja tasoja verrattiin maastomittauksiin, joita on tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sekä luonnontilaisia, ojitettuja että ennallistettuja suoalueita”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Iuliia Burdun.

Toisaiseksi OPTRAM-kaukokartoitusmenetelmän rajoituksena on, että se ei toimi kovin tarkasti puustoisilla alueilla. Parhaita tuloksia saadaankin puuttomilta soilta.

Tutkijat myös toivovat, että uuden kaukokartoitusmenetelmän laaja käyttöönotto lisää sen käytettävyyttä.

”Yhdysvaltalaistutkijat ovat jo kokeilleet menetelmää trooppisten soiden tutkimiseen Indonesiassa, Malesiassa ja Amazonin alueelle. Tulokset ovat lupaavia ja uskomme, että kehittämämme kaukokartoitusmenetelmä mahdollistaa soiden tilan seurannan pohjoisen pallonpuoliskon lisäksi myös trooppisilla alueilla”, Burdun toteaa.

53 suotutkimusalueen sijainnit on esitetty (a) pohjoisella pallonpuoliskolla ja (b) suurennettuna vain Suomen osalta. Värit osoittavat turvemaiden olosuhteita: ehjä (vihreä), kunnostettu (violetti) ja kuivattu (oranssi). Kuva: Aalto yliopisto