Valkoposkihanhet saapuivat Suomeen etukenossa hyisistä säistä huolimatta – aikainen muutto voi aiheuttaa ongelmia viljelyksille, arvioi Birdlife

Aikainen muutto voi aiheuttaa yhtä suuria tuhoja viljelyksille kuin vuonna 2022. Kuva: Kari Salonen

Ensimmäiset noin 80 valkoposkihanhea havaittiin Kaarinassa 21. maaliskuuta. Määrät alkoivat nousta pikkuhiljaa huhtikuun ensimmäisten kylmänpurkausten jälkeen. Huhtikuun alussa Pukkilassa arvioitiin oleilleen noin 5 000 valkoposkihanhea. Lintuja saapui lisää, ja esimerkiksi 20. huhtikuuta Pukkilan Kanteleen–Orimattilan Ruhan alueella oleskeli jo vähintään 20 000 valkoposkea.

Etelä-Karjalassa kevään suurin määrä on toistaiseksi Lappeenrannan Hanhijärven 2 000 lintua. Pohjois-Karjalassa suurimmat kerääntymät ovat puolestaan olleet vain muutaman kymmenen valkoposkihanhen suuruisia.

Birdlife kertoo tilannekatsauksessaan, että oikukas kevät lennätti valkoposkihanhet Suomeen keskimääräistä aikataulua aikaisemmin.

Valtaosa lähetinhanhista on vielä päätalvehtimisalueellaan, mutta kolmasosa on siis jo Suomen kynnyksellä tai jopa Suomessa.

Birdlife arvioi, että aikainen muutto voi aiheuttaa ongelmia viljelyksille, sillä jos hanhet lentäisivät nyt Pohjois-Karjalaan ja Parikkalaan, päätyisivät ne kasvittomille pelloille.

Linnut joutuisivat tällöin kevään 2022 tavoin syömään mitä pystyvät, keräisivät voimia pesimäkautta varten hitaammin eli viipyisivät pitempään pelloillamme. Tällainen tapahtumasarja voi aiheuttaa viime kevättä suuremmat vahingot maanviljelyksille.

Myös Keski-Euroopassa vallitsee tällä hetkellä kylmät säät, joten säätilanne ei innosta valkoposkihanhia suurin joukoin etenemään vielä lumiseen Itä-Suomeen.

”Vasta viikonlopusta alkaen sää lämpenee laajemmin Keski-Euroopassa, ja sopiva myötätuuli hanhille ja etenkin monille muille, myöhässä oleville muuttolinnuille alkaa siellä”, ennustaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen.