Tutkijat selvittivät, miksi vieraslaji lupiini menestyy erityisen hyvin juuri Suomessa

Vieraslaji lupiinin komeat kukat ovat tuttu näky kesäisillä tienvarsilla. Kuva: Timo Heikkala

Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että suomalainen maaperämikrobisto hyödyttää lupiinia enemmän kuin kasvilajin alkuperäisalueen mikrobisto. Kasville hyödylliset mikrobit maaperässä saattava olla yksi syy vieraslajin tehokkaalle leviämiselle uudella alueella, Turun yliopisto kertoo.

Mikrobit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä. Maaperän mikrobisto koostuu bakteereista, sienistä ja muista pieneliöistä. Osa niistä voi olla kasveille haitallisia ja osa hyödyllisiä. Esimerkiksi typensitojabakteerit auttavat hernekasveja typenotossa ja lisäävät kasvua.

Turun yliopiston biologian laitoksen tutkijat vertasivat maaperäbakteeriston koostumusta hernekasveihin kuuluvalla komealupiinilla sen alkuperäisellä elinalueella Pohjois-Amerikassa sekä uudella elinalueella Suomessa, jonne laji on tuotu reilut sata vuotta sitten. Lisäksi tutkijat selvittivät maaperämikrobiston vaikutusta lupiiniyksilöiden kasvuun.

Tutkimuksessa selvisi, että erot lupiinimaaperän bakteeriyhteisöissä alueiden välillä olivat vähäiset. Molempien alueiden lupiinit hyötyivät merkittävästi maaperämikrobeista ensimmäisten elinviikkojen aikana.

Hyöty oli kuitenkin suurempi suomalaisilla lupiineilla. Suomalaisessa maaperässä suomalaiset lupiinit kasvoivat suuremmiksi ja niiden lehtivihreäpitoisuus oli korkeampi kuin amerikkalaisilla lupiineilla.

”Suomalaiset lupiinit ovat siis sopeutuneet alkuperäispopulaatioita paremmin oman kasvuympäristönsä maaperämikrobistoon tai pystyvät hyödyntämään tehokkaammin sen typensitojabakteereita. Lupiinin voimakkaaseen leviämiseen Suomessa vaikuttavat muutkin tekijät, mutta sopeutuminen maaperämikrobistoon voi olla yksi merkittävä tekijä”, yliopistolehtori Satu Ramula sanoo.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.