Männyn sienitaudit yleistyvät Lapissa
”Männyn talvihomeen tuntomerkkinä ovat vaaleat, kuolleet neulaset”, Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Risto Jalkanen Rovaniemeltä kertoo. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Poikkeuksellisen lumisen talven ja hitaan lumen sulamisen aiheuttama kosteus altisti lumen alle jääneet mäntytaimikot männyntalvihomeelle koko Lapissa.
”Vaikka sairastuneet yksilöt levittävät tautia seuraavana syksynä, taimien poistamiseen ei kannata ryhtyä niiden runsauden takia”, Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) erikoistutkija Risto Jalkanen Rovaniemeltä kertoo.
Talvihome tuhoaa lumen alle jäänyttä neulastoa. Kokonaan lumen alle jääneet taimet kuolevat, mutta suuret taimet yleensä selviävät lumen yläpuolelle jääneen latvuksen avulla.
”Taudin vaivaamat taimet on helppo tunnistaa harmaantuvista neulasista. Itiöpesäkkeet näkyvät kuolleiden neulasten pinnoilla tummina pisteinä.”
Talvihomesieni pystyy kasvamaan lumen sisässä myös muutamassa pakkasasteessa. ”Kestävimmät taimet säilyvät talvihomeelta. Kyseessä on luonnonvalinta. Mikäli ensi talvi on vähäluminen, se edistää homeen vaivaamien taimien elpymistä.”
Lapin mäntytaimikoissa on havaittu tänä kesänä myös neulastuhoa aiheuttavaa punavyökaristetta.
”Tauti aiheuttaa neulasten ruskettumista ja varisemista nuorilla männyillä. Kyseessä on sienitauti, joka esiintyy etenkin alle kahden metrin korkeudella kasvavien oksien vanhoissa neulasissa. Silmua se ei tuhoa”, Jalkanen kertoo.
Ensimmäiset näkyvät oireet ilmaantuvat neulasiin keltaruskeina laikkuina, jotka muuttuvat sen jälkeen punertaviksi. Neulaset karisevat herkästi pian oireiden ilmestyttyä.
”Kokemukset taudista ovat Suomessa vähäiset. Odotettavissa on ainakin kasvutappiota, sillä neulasten putoaminen heikentää puun yhteyttämistehoa. Pohjois-Amerikassa tauti on aiheuttanut tuhoja etenkin kontortamänniköissä.”
Taudin vahvistettiin esiintyvän Suomessa vuonna 2008. Lapissa sitä on havaittu jo vuonna 2006.
Aggressiivinen tervasroso lisääntyy nopeasti etenkin Lapin rehevien maiden sulkeutuvissa taimikoissa. Kyseessä on perinteinen männyn sienitauti, joka on muuttunut viime vuosina tuhoisammaksi.
”Tervasroson runtelemia taimikoita on jouduttu useissa tapauksissa uudistamaan toiselle puulajille.”
Jalkanen sanoo, että tervasroson aggressiivinen muoto raivoaa erityisesti männylle istutetuilla entisillä kuusen mailla.
”Tervasroso on harventanut monia taimikoita jopa niin, että metsänhoidollisia hakkuita ei ole tarvinnut tehdä lainkaan.”
Tauti pilaa myös varttuneempien puiden runkoja aiheuttamalla niihin koroja. Tervasrosoon sairastuneet puut kannattaa kaataa, jolloin sieni kuolee. Tervasroson aggressiivinen muoto on jatkuvasti yleistynyt Lapissa 2000-luvulla.
”Taimikot kannattaa tarkastaa kesällä paitsi tautien, myös lumi- ja myyrätuhojen varalta”, Jalkanen sanoo.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
