Yhä useampi tukki korjataan viljellystä metsästä

Laadukkaan raaka-aineen edut tulevat näkyviin muun muassa hirsirakentamisessa. Tukin laatua voidaan parantaa tietoisella laatukasvatuksella. Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Nykyään suurin osa saha- ja vaneriteollisuuden raaka-aineesta on vielä peräisin luontaisesti syntyneistä metsistä.

Suomalainen metsä on kuitenkin muuttunut.

Istutuskuusen sekä kylvö- ja istutusmännyn osuus on kasvamassa 50−60 vuotta sitten aloitetun metsänviljelyn johdosta. Koivutukista saadaan jo merkittävä osa istutusmetsistä.

Viljelty mänty ja kuusi kasvavat nopeammin kuin luontaisesti uudistuva puu, mutta oksaisuus- ja suoruuslaatu on usein huonompaa ja puuaineen tiheys alhaisempi.

Varsinkin istutusmännyssä esiintyy laatuongelmia, ja pohjoisessa enemmän kuin etelässä. Ongelmat ovat selvät metsänviljelyn kahden ensimmäisen vuosikymmenen tutkimustuloksissa.

Ongelmien syinä ovat muun muassa silloiset taimien istutusmenetelmät eli kourukuokkaistutus, maanmuokkauksen puute ja viljelyaineksen valikoimaton alkuperä, eli geneettinen ja maantieteellinen soveltumattomuus.

Tukkilaatu näyttää nuoremmissa, 1980-luvulta lähtien viljellyissä männiköissä ja kuusikoissa paremmalta kuin vanhemmissa viljelymetsissä.

Päätehakkuiden tukin laatua voidaan parantaa tietoisella laatukasvatuksella. Se tarkoittaa taimikon hoitoa ja harvennushakkuita ajallaan. Lisänä voi olla lihotuslannoitusta ja männyllä pystykarsintaa.

Hyvälaatuisista leimikoista saadaan jatkossakin tukkipuuta, jolla on kysyntää ja hyvä hinta.

Huonolaatuista tukkia käytetään todennäköisesti vähemmän maksukykyisiin tarkoituksiin.

Oleellista on saada oikeanlainen puu oikeaan paikkaan. Puun käyttökohde pitäisi tietää jo metsässä.

Puun laatuerottelua käytetään hakkuukoneissa käytännössä vain hyvälaatuisen tyvitukin erotteluun muusta tukista.

Pölkyt jaotellaan lopputuotteiden ja asiakkaiden tarpeiden mukaan vasta sahan tai vaneritehtaan portilla. Jaottelu pitäisi kuitenkin tehdä mahdollisimman pitkälle jo metsässä, kun puuta katkotaan.

Tukin koko ja laatu vaikuttavat olennaisesti hinnoitteluun.

Nykyiset metsänkasvatuksen ohjeet mahdollistavat päätehakkuut jo nuorissa puustoissa.

Varsinkin viljelypuustoja saatetaan ryhtyä hakkaamaan pienikokoisena.

Se vähentää tukin saantoa ja huonontaa laatua. Lisäksi maksukyky alenee saha- ja vaneriteollisuudessa. Tällöin teollisuuden menestysmahdollisuudet kärsivät, ellei tukin hinta jousta alaspäin.

Metsänomistajan kannattaa harkita puunkasvatuksen kiertoaikaa myös tältä kannalta. Hän voi kysyä puun laatuun ja hinnoitteluun liittyvissä pulmissa neuvoa metsänhoitoyhdistyksestä.

Puutuotealan markkinaennusteet näyttävät tälle vuodelle melko huonoilta, varsinkin kotimaassa. Pidemmällä tähtäimellä puutuotteiden kysyntänäkymät ovat suotuisat.

Tämä johtuu puun imagoeduista, kuten raaka-aineen uusiutumisesta, hiilensidonnasta ja ilmastonmuutoksen hillinnästä. Puumateriaalilla on terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja se on kierrätettävää.

Puun käytön taloudellisuus on kohenemassa tutkimus- ja kehittämistyön myötä. Merkittävää kasvua on näköpiirissä sekä puurakentamisessa että muissa päätuoteryhmissä.