Väliaikainen lievennys poistuu: Juurikäävän torjuntaa koskevat säännökset tulevat jälleen voimaan 15.8. alkaen
Kantokäsittelyaineiden saatavuus on parantunut, joten torjuntavelvoitteet tulevat taas voimaan.
Juurikäävän torjunta on tärkeää, sillä se aiheuttaa metsätaloudelle merkittäviä vahinkoja. Kuva: Rami MarjamäkiJuurikäävän torjuntaa koskevat pysyvät säännökset tulevat taas voimaan 15.8. alkaen, maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessa. Torjuntavelvoitetta lievennettiin toukokuussa väliaikaisesti, koska kantokäsittelyaineiden saatavuus oli epävarmaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Käsittelyaineiden saatavuutta koskeva epävarmuus on nyt väistynyt, joten torjuntavelvoite palautetaan elokuun puolivälissä ennalleen.
Tuoreiden kantojen kautta leviävää ja lahovikoja aiheuttavaa juurikääpää tulee metsätuholain mukaan torjua havupuuvaltaisilla riskialueilla tehtävien hakkuiden yhteydessä 1.5.–30.11. välisenä aikana. Juurikääpää voi torjua käsittelemällä kannot joko urealiuoksella tai biologisella harmaaorvakkasieneen perustuvalla torjunta-aineella.
Toukokuun 6. päivästä alkaen torjuntavelvoite poistui turvemailla tehtävien hakkuiden yhteydestä ja kantokäsittelyyn velvoittava lämpötilaraja hakkuukohteella nostettiin nollasta seitsemään celsiusasteeseen.
Lievennyksen tarkoitus oli ehkäistä tilanteita, joissa torjunta-aineen loppuminen johtaisi huoltovarmuuden kannalta tärkeiden hakkuiden keskeytymiseen. Asetuksen oli tarkoitus olla voimassa marraskuun loppuun asti, mutta tavoitteena oli jo alun perin palauttaa kantokäsittelyvelvoite ennalleen, jos torjunta-aineiden saatavuus paranee.
Juurikäävän torjunta-aineisiin liittynyt epävarmuus on nyt poistunut, joten torjuntaa koskevat velvoitteet voi palauttaa ennalleen. Torjuntavelvoite koskee 15.8. alkaen myös eteläisen Suomen havupuuvaltaisia ja keskisen Suomen kuusivaltaisia turvemaita. Torjuntaan velvoittava vuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on jälleen nolla astetta.
Juurikäävän torjuntavelvoitteen lieventäminen herätti keväällä jonkin verran närkästystä. Esimerkiksi harmaaorvakkaliuoksen ja urean myyjien mukaan torjunta-aineita oli varastoissa riittävästi. Niiden mielestä käsittelykauden rajaaminen oli turhaa.
MTK arvioi huhtikuussa, että torjuntavelvoitteen lieventäminen voi johtaa metsänomistajan tulojen menettämiseen. Helposti leviävä juurikääpä tappaa kuusia ja mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä.
MTK korosti, että metsänomistajille tulee viestiä tehokkaasti muutoksen merkityksestä metsien terveydelle ja mahdollisuudesta vaatia juurikäävän torjuntaa.
Metsätaloudelle merkittäviä taloudellisia tappioita aiheuttavan juurikäävän torjunta on tärkeää myös metsien terveyden näkökulmasta.
Sekä kuusenjuurikääpä että männynjuurikääpä ovat yleisiä koko eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Niiden levinneisyysalue kasvaa kohti pohjoista ilmaston lämpenemisen seurauksena.
”Säännösten tavoitteena on turvata metsien hyvä terveydentila sekä minimoida juurikäävän aiheuttamia taloudellisia vahinkoja pitkällä aikavälillä”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö”, sanoo metsäneuvos Erno Järvinen.
”Pohdimme lisäksi parhaillaan päivitystarpeita metsätuhoja koskevaan lainsäädäntöön, jotta olisimme jatkossa paremmin varautuneita vastaavanlaisiin nopeisiin ja arvaamattomiin tilanteisiin.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
