"Kemijärven tehtaan lopettaminen oli suuri onnettomuus"

Heikki Haavikko uskoo, että pohjoisen kuitupuulle löytyy vielä uusia käyttäjiä. Kuva: Pekka Fali

Pohjois-Suomessa ja Savossa noin 1600 hehtaarin metsäomaisuutta hoitava Heikki Haavikko uskoo vakaasti, että Pohjois-Suomeen kaavailluista uusista kuiduttavista tehtaista joku toteutuu.

”Kemijärvellä on rautatie, hyvä infrastruktuuri ja uusiokartonkia tarvitaan. Jos perinteiset yhtiöt eivät sitä tee, joku muu sen tekee", hän aprikoi.

”Kemijärven tehtaan lopettaminen oli suuri onnettomuus”, hän harmittelee.

Haavikko on helsinkiläisen kustannusyhtiö Arthouse Oy:n toimitusjohtaja, mutta hän käy usein Pudasjärvellä ja Sallassa hoitamassa suvun yhteismetsän asioita. Vastuu metsäsijoitusten hoidosta on periytynyt hänelle isältä, kirjailija ja liikemies Paavo Haavikolta.

Kuitupuun markkinatilanne on pohjoisessa pitkään ollut heikko.

Haavikko on huomannut, että vaikeassa markkinatilanteessa yhteismetsän on ollut helpompaa markkinoida puita kuin yksittäisen metsänomistajan. Kuitupuun onneton hinta kuitenkin harmittaa häntä.

”Se on pysynyt samalla tasolla 1980-luvulta lähtien ja jopa alempana. Teollisuus on saanut hinnan painettua tuonnin avulla. Toivottavasti tilanne paranee Äänekosken ja Kuopion investointien myötä.”

Kustannusalan ammattilaisena Haavikko tuntee paperin markkinat. Paperin kulutukselle povataan synkeää tulevaisuutta ja sanomalehtipaperin kysynnän alamäki on jatkunut jo pitkään. Muuttuvatko kirjatkin sähköisiksi?

”Mitään mullistusta ei ole tapahtunut. Suomessa sähkökirjoja myydään alle kahdella miljoonalla eurolla; niillä ei voi elää. Suurin osa kirjan tekemisen kustannuksista tulee työstä. Raaka-aineen osuus on hyvin pieni.”

Haastattelu sekä metsäverotusta koskevat ohjeet löytyvät keskiviikkona ilmestyneestä MT:n veroliitteestä.