Suomen kanta EU:n metsästrategiaan: Metsäpolitiikan tulee säilyä jäsenmaiden päätäntävallassa

Suomen kannassa korostetaan jäsenmaiden oikeutta päättää metsistään. Kuva: Lari Lievonen

Suomi näkee EU:n metsästrategiassa paljon hyvää, mutta joiltakin osilta strategian sisältö on haasteellinen.

Kuten komissio, myös Suomi haluaa edistää puurakentamista ja pitkäkestoisten puutuotteiden osuutta. Kuitenkin myös erilaisten lyhyt- ja pitkäaikaisten puupohjaisten tuotteiden roolit tulisi tunnistaa ja nähdä osana kokonaisuutta, sillä metsiä käsiteltäessä syntyy eri käyttökohteisiin soveltuvia jakeita.

Puu on uusiutuva, kierrätettävä ja biohajoava materiaali, joka tarjoaa ratkaisuja maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. Uudet, innovatiiviset puupohjaiset tuotteet, prosessit ja palvelut ovat merkittävä kasvumahdollisuus Suomessa. On tärkeää säilyttää ja varmistaa kestävän teollisen tuotannon toimintaedellytykset ja investointimahdollisuudet.

EU:n ilmasto- ja monimuotoisuuspolitiikka edistää myös Suomen tavoitteiden toteuttamista. EU-tasolla voidaan sopia yhteisistä tavoitteista, mutta jäsenmaiden on voitava valita sopivat keinot itsenäisesti. Suomen osaamista metsästrategian kysymyksistä on tärkeää hyödyntää EU-yhteistyössä.

EU:n perussopimuksissa ei ole määritelty oikeusperustaa EU:n yhteiselle metsäpolitiikalle. Metsäpolitiikan tulee jatkossakin olla kansallisen päätäntävallan piirissä, sillä jäsenvaltiot ja niiden olosuhteet ovat erilaisia.

Metsänhoidon kysymyksissä ja määritelmissä sekä uusien kriteerien ja indikaattorien laatimisessa on hyödynnettävä olemassa olevia, tieteeseen perustuvia suosituksia metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä.

Geneettisen tason suojelu on nostettava lajien ja eri elinympäristöjen suojelun rinnalle. Metsälajien geenivarojen suojelulla, käytöllä ja tutkimuksella on tärkeä rooli myös metsien ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Metsitettävät alueet on voitava määrittää kansallisesti. Siten säilyy ymmärrys kohteiden sopivuudesta ja ympäristövaikutuksista. Alueiden taloudellinen merkitys on myös huomioitava.

Metsästrategiassa tavoitellaan etenkin hiilirikkaiden ekosysteemien ennallistamista. Suomi ymmärtää tarpeen kehittää hiilirikkaiden suometsien ja turvemaiden kestävää hoitoa ja käyttöä ja haluaa korostaa turvemaiden metsätalouden merkitystä.

Suomi on sitoutunut toimittamaan tilastotietoa kansainvälisiin metsiin liittyviin prosesseihin, mutta tarpeettomia, päällekkäisiä raportointeja on vältettävä. Kansainvälisen metsäraportoinnin harmonisoinnin eteen on tehty pitkään työtä. EU:n tulisi osaltaan edistää tätä työtä.

Strategia ehdottaa EU:n laajuista metsien seurantakehystä. Komission tulisi tunnistaa olemassa olevien kansallisten metsäohjelmien tai -strategioiden rooli metsiin liittyvien tavoitteiden edistämisessä.

Suomi kannattaa pyrkimyksiä edistää eri pääosastojen alla toimivien työryhmien yhteistyötä, mutta suhtautuu varauksella esitykseen yhdistää nykyiset työryhmät sellaisenaan. Suomi toivoo, että metsästrategian esittämien haasteiden ratkaisussa huomioitaisiin jäsenmaiden edustajista koostuvan Pysyvän metsäkomitean rooli.

Metsiin liittyviä eri näkökulmia tulee käsitellä tasapainoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Suurista työryhmistä ei saa muodostua tiedotuskanavia, jolloin jäsenmaiden ja komission yhteinen työskentely vähenisi entisestään.