EU-raha paloi kulotuksessa Liesjärven kansallispuistossa
Palo sytytettiin kahtena rintamana edeten alueen itänurkasta länteen. Metsuri Lassi Tyni sytyttämässä. Kari SAlonen Kuva: Viestilehtien arkistoTammela (MT)
Koivun tuohi ritisee liekkien nuollessa runkoa. Maata pitkin juokseva kulo saa taimet kiinni. Pienten kuusten koko oksisto leimahtaa ja palaa sekunneissa loppuun. Muutos raikkaaseen kesäpäivään on huumaava, kun tuli tuhoaa varvikon ja savu pimentää taivaan.
Liesjärven kansallispuistossa poltettiin metsää maanantaina. Liekkien jäljiltä alueelle jää palanutta ja hiiltynyttä puuainesta, joka on välttämätöntä siitä riippuvaiselle lajistolle.
Ennallistamispoltto on osa EU:n osittain rahoittamaa Paahde life -hanketta. Alue on pinta-alaltaan noin kuusi hehtaaria ja sijaitsee Liesjärven kansallispuiston pohjoisosassa Kaksvetisen ja Peukalolammen välissä.
Metsä on noin 50 vuoden ikäistä männikköä. Sitä on harvennettu edellisenä syksynä ja samalla osa puustosta on kaadettu maahan palokuormaksi.
Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Ari Lahtinen oli polton jälkeen tyytyväinen.
”Poltto onnistui yli odotusten ja puolta nopeammassa ajassa kuin ajattelimme. Kuusi hehtaaria paloi kahdessa tunnissa.”
”Kulotuksen lopputulos oli juuri sitä, mitä haettiin. Männyistä kuolee ehkä viidennes, mutta suurin osa jää henkiin.”
Tuli ei karannut ympäröiviin alueisiin. Alue oli polttoon hyvin soveltuva, sillä se oli harjunkaltainen, hiekkapohjainen kohouma. Kunttakerros oli melko ohut ja kuiva.
Alueen molemmille puolille oli kaivettu palokujanteet, joista kunttakerros oli poistettu. Ympäröivät metsät olivat pohjaltaan polttoaluetta kosteampia ja lisäksi niitä kasteltiin letkuilla.
Runsaat sateet ovat estäneet monia Metsähallituksen kulotuksia tänä vuonna. Metsänpohjan on oltava kuivaa polton onnistumiseksi.
”En ole koskaan kulottanut näin myöhään kesällä. Palokujat kaivettiin valmiiksi jo vappuna ja keväällä oltiin valmiudessa polttamaan.”
Metsähallituksen suunnittelija Helena Lundén korostaa hyvän tiedotuksen merkitystä paloa suunniteltaessa.
”Kesämökkiläiset eivät lue paikallislehtiä, joten he voivat tehdä turhia ilmoituksia pelastuslaitoksille. Kännyköiden yleistyttyä kynnys ilmoitukseen on madaltunut.”
”Palokunta tietää kyllä poltoista, mutta jos ilmoitukset ovat sijainnin osalta epämääräisiä, se joutuu tarkistamaan alueen.”
Liesjärven polton yläpuolella kiertää jonkin aikaa pienlentokone. Lentokoneilla on velvollisuus ilmoittaa metsäpaloepäilyistä. Turhia ilmoituksia voi tulla erityisesti kenttien läheisyydessä.
Metsuriyrittäjä Lassi Tyni on ollut sytyttämässä metsänpolttoja jo kymmenen vuotta. Palo ei ole karannut kertaakaan.
”Kulotushomma on mukavaa vaihtelua. Sytys ei ole vaarallista, kun tietää mitä tekee. Yhteispeli on tärkeää.”
Liesjärven poltossa oli mukana kaksi sytyttäjää sekä 11 henkeä vartiomassa paloa ja kastelemassa metsiä. Polttoalueen sammutus aloitettiin noin kolme tuntia sen jälkeen, kun koko alue oli palanut. Vartiointia jatkettiin vielä yön aikana ja seuraavina päivänä.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
