Suometsissä kannattaakorjata lähinnä ainespuuta
Hakkuutähteiden jättäminen metsään helpottaa suometsien kesäkorjuuta. Ne parantavat korjuujälkeä ja niillä on merkitystä myös ravinnekierrolle. Siksi korjuu kannattaa keskittää ainespuuhun.
Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos ovat verranneet mäntyvaltaisella rämeellä ensiharvennusta, jossa energiapuuta hakattiin joko rankana tai kokopuuna. Puut korjattiin sateisena syksynä 2011.
Korjuussa syntyneiden raiteiden syvyys oli matalin niissä menetelmissä, joissa otettiin talteen vain ainespuuta. Raiteiden syvyys pysyi kohtuullisena siellä, missä urille saatiin riittävästi havutusta.
”Suositusten mukaan painumien osuuden pitää jäädä 10 prosenttiin. Siihen pääsy tekee tiukkaa”, sanoo tutkija Matti Sirén.
Sirénin mukaan energiapuun korjuu rankana on kokopuun korjuuta turvallisempi vaihtoehto, kun sekä korjuujälki että ravinnekysymykset otetaan huomioon.
Suometsissä havutusta kertyy urille melko vähän silloinkin, kun ainoastaan ainespuu otetaan talteen.
Vähäinenkin havutus suojaa maaperää, mutta raskaasti kuormitetuilla kokoojaurilla havujen vaikutus vähenee ajokertojen lisääntyessä ja kuormien kasvaessa.
Ongelmana on, että heikosti kantavissa kohdissa myös hakkuukertymä ja uralle saatava havutus on vähäinen. Kuusen kesäkorjuuta turvemailta ei kannata vaurioiden takia edes yrittää.
”Pahimmat jäljet syntyvät yleensä varastopaikkojen lähelle. Ne näkyvät tiellä kulkijoille, millä on vaikutusta turvemaiden puunkorjuun yleiseen hyväksyttävyyteen.”
Oksien ja latvojen korjuu vie suolta myös ravinteita. Suometsien kokopuukorjuussa huolta ovat aiheuttaneet erityisesti kaliumin ja boorin menetykset.
Turvemailla suositellaan jätettäväksi kolmasosa hakkuutähteistä. Sirénin mukaan energiapuun korjuussa hakkuutähteitä jäi metsään ennakoitua enemmän. Tutkituilla kohteilla energiapuuta talteen otettaessa 28–48 prosenttia hakkuutähteistä jäi metsään.
Hakkuutähteen kaliumista jäi kasvupaikalle 55–74 prosenttia energiapuun korjuun jälkeen.
”Energiapuun talteenottoa kokopuuna on kuitenkin syytä välttää kasvupaikoilla, joilla näkyy ravinnepuutoksia tai, jotka ovat kaliumpuutoksen riskialueita”, sanoo Sirén.
Tutkimuksessa kokeiltiin myös laserkeilauksen käyttöä turvemaiden kantavuuden ennustamiseen.
Kokeessa selvisi, että parhaana selittäjänä raiteiden syvyydelle pysyi maastossa mitattu runkoluku. Laserkeilausaineistoista paras selittäjä oli aineiston pohjalta laskettu latvuksen korkeusmalli.
Puuston pohjapinta-ala oli jokaisessa aineistossa parempi selittäjä kuin puuston tilavuus.
Tutkijoiden mukaan tulokset ovat lupaavia. Puustoa kuvaavat mallit ennustivat raiteen syvyyttä loogisesti ja lähes yhtä hyvin kuin maastossa mitatut puustotunnukset.
Laserkeilausaineistoa voidaan käyttää korjuun ennakkosuunnittelussa, varastopaikkojen sijoittelussa ja urasuunnittelussa.
Erityisen tärkeää on löytää kantavimmat alueet raskaasti kuormitetuille kokoojaurille.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
