Metsäteollisuus on jatkossakin talouden tukijalka

Kemin biotuotetehdas. Kuva: Jouni Porsanger

Metsät ovat olleet Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin perusta vuosikymmenien ajan, eikä muutosta tähän ole nytkään näköpiirissä. Metsien ja metsätalouden merkitystä eivät ole horjuttaneet edes viimeaikaiset uutiset metsäyhtiöiden heikentyneistä tuloksista, tuotteiden vähentyneestä kysynnästä tai talouden yleisen epävarmuuden sumentamista tulevaisuudennäkymistä.

Vaikka tuotantoa on monilla paikkakunnilla ajettu alas, viime vuosina on tehty lukuisia uusia investointeja tuotantolaitoksiin. Niiden pitkän aikavälin merkitystä eivät yksittäisten kvartaalien tai vuosienkaan suhdannevaihtelut mitätöi. Suurimpia investoijia ovat olleet Metsä Group Äänekoskelle ja Kemiin rakentamine biotuotetehtaineen sekä Stora Enso muuttaessaan Oulun paperikoneet kuluttajapakkauskartonkia valmistaviksi tuotantolinjoiksi. Maininnan arvoisia ovat lisäksi Metsä Groupin sahainvestointi Raumalle ja Koskisen Oy:n Kärkölään. Paikallisesti tärkeitä ovat myös pienemmät sahainvestoinnit, joita on tekeillä tai valmistunut kymmenkunta eri puolilla maata. Suurista metsäyhtiöistä vain UPM on keskittynyt investoinneissaan muualle kuin Suomeen.

Metsäteollisuus tuottaa hyvinvointia koko Suomeen, ei vain kasvukeskuksiin. Lisäksi kyseessä on Suomen merkittävin vientiala, jonka tuotanto ei valtaosaltaan perustu ulkomailta tuotaviin raaka-aineisiin.

Metsäteollisuus ry julkaisia maanantaina tietoja EY Advisory Oy:llä teettämästään selvityksestä, jossa tarkasteltiin metsäsektorin kansantaloudellisia vaikutuksia Suomessa. Sen mukaan vuonna 2021 metsäteollisuus työllisti Suomessa noin 40 000 työntekijää. Välillisesti ala työllisti vielä toisen mokoman ja koko metsäsektori yhteensä noin satatuhatta suomalaista. Liikevaihtoa metsäteollisuus kerrytti suoraan liki 33 miljardia euroa ja yhdessä välillisten vaikutusten kanssa 45 miljardia euroa, arvonlisää suoraan ja välillisesti lähes 11 miljardia euroa. (mt.fi 6.11.)

Tulevaisuudessa erityisesti uusien biotuotetehtaiden ympärille voi odottaa syntyvän uusia työpaikkoja. Kehitteillä tai jo testivaiheessa on useita perinteisen metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödyntäviä tuotteita.

EU:n ennallistamisasetuksen ympärillä käytävässä keskustelussa nousevat aiheellisesti esiin sen taloudelliset vaikutukset ja kysymys siitä, rapauttaako ennallistamisen vaatimus suomalaisen metsätalouden perustan. Luonnonsuojelujärjestöt samoin kuin EU:n vihreästä kehityksestä vastannut komissaari Frans Timmermans ovat toistuvasti korostaneet ennallistamisen työllistävää vaikutusta, ja samoilla linjoilla on luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen metsäkeskuksesta (MT 6.11.). Hänen mukaansa töitä tulee riittämään erityisesti suunnittelijoille, koneyrittäjille ja metsureille.

Tällä hetkellä ennallistamistoimien toteuttajista ja tekijöistä onkin pulaa. Vaikka työtä ennallistamisen parissa olisikin tarjolla niin nyt kuin tulevaisuudessakin, samalla se vie työpaikkoja metsäteollisuudesta. Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola toteaa lisäksi, että suuri osa ennallistamistöistä on kertaluonteisia.

Ennallistamisen osalta muistettava sekin, että se rahoitetaan julkisista lähteistä, jonka kerryttämiseen tarvitaan muuta, tuottavaa yritystoimintaa.

Jotta metsäsektori tuottaa jatkossakin hyvinvointia koko Suomeen, sitä on kehitettävä kokonaiskestävästi – sen enempää taloudellista, sosiaalista kuin ympäristöllistäkään näkökulmaa unohtamatta. Ilman kaadettua puuta ei synny rahoitusta pystyyn jätettävien puiden suojeluun.