Stora Enson alkuvuoden tulos puolittui
Stora Enson alkuvuoden tulos, 90 miljoonaa ennen veroja, oli yhtiön omien odotusten mukainen. Eroa viime vuoden lopun lukuihin oli vain vähän.
Painopapereiden ja sellun alentuneet hinnat sekä pakkausmateriaalien toimitusten väheneminen laskivat yhtiön voittoa noin puoleen vuoden takaisesta.
Monet tehtaat eivät ole tehneet toivottua tulosta. Suomen ja Ruotsin sellutehtailla oli tuotantovaikeuksia, ja Brasilian Veracelin huoltoseisokki osui alkuvuodelle.
Alkuvuoden uusia avauksia olivat liukosellun tuotannon aloitus Joensuun Uimaharjun tehtaalla ja clt-levytehtaan käynnistys Itävallan Ybbsissä.
Yhtiöön sijoitetun pääoman tuotto pysyi alle seitsemässä prosentissa, mikä ei kata pääomakustannuksia. Yhtiön tavoitteena on 13 prosenttia.
”Viestihän on selvä. Kustannustehokkuutta pitää parantaa”, toimitusjohtaja Jouko Karvinen kommentoi tulosjulkistustilaisuudessa Helsingissä.
Karvinen selittää Stora Enson toimintaa jakamalla sen kahteen osaan.
Paperintuotanto, perussahaus ja pohjoismaiden havukuidusta keitetty sellu muodostavat suurimman osan yhtiön liikevaihdosta.
Niiden tuotanto kannattaa heikohkosti, eikä tuotantoa aiota kasvattaa, mutta se tuo rahaa kassaan. Paperintuotanto yksin tuo 40 prosenttia liikevaihdosta.
Rahalla investoidaan kasvualoihin: etelän plantaasiselluun, tiettyihin pakkaustyyppeihin kuten nestekartonkeihin ja puurakentamisen tuotteisiin. Yhtiö sijoittaa noin puolet sisään virtaavasta rahasta.
Karvinen uskoo, että 13 prosentin kannattavuus saavutetaan sitten, kun suunnitteilla ja tekeillä olevat suurprojektit käynnistyvät. Niitä ovat sellu- ja kartonkitehtaat Kiinassa ja Brasiliassa.
Stora Enson Kiinan tehdashanketta on arvosteltu väkivaltaakin poikineiden maankäyttökiistojen vuoksi. Karvinen ei kiellä väitteitä mutta huomautti, että edistyttykin on.
”Kritiikki on hyvää, mutta toivon, että kuultaisiin kaikkia toimijoita. Vuoden 2009 jälkeen solmituissa vuokrasopimuksissa ei ole ongelmia. Olemme kieltäytyneet 7 000 hehtaarista maata. Investointi on niin suuri, että meidän on oltava tervetulleita seuraavaksi 35 vuodeksi.”
Karvinen toivoo koivukuitupuun tuonnin Venäjältä Suomeen lisääntyvän. Venäjä alensi puun vientitulleja neljännekseen liityttyään maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi vuodenvaihteessa. Havupuun tullimaksut puolittuvat.
”Meillä on hyvä valmiustila lisätä puun tuontia Venäjältä. Se olisi nimenomaan koivun suhteen tervetullut lisä yhtiön kilpailukykyyn.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
