Ideoita pönttöjen malleihin Kuusijoki saa BirdLifeltä, mutta myös omien unien kautta. Kuva: Rami Marjamäki
”Kerrostalo sopii hyvin vaikkapa sinitiaisille, varpusille ja talitiaisille, sillä ne ovat sosiaalisia lintuja” ‒ Reijo Kuusijoensuu tehtailee vähän erikoisempia pönttöjä
Malleja riittää nelikerroksiseen asumukseen saakka. Pöntöt syntyvät pääasiassa kuusesta, männystä, haavasta ja lepästä.
Reijo Kuusijoensuulle linnunpöntöt ovat lähellä sydäntä. Kuva: Rami MarjamäkiJämijärvellä asuva Reijo Kuusijoensuu on tuttu kasvo niin kotikunnassaan kuin myös monilla muilla paikkakunnilla, sillä hän kiertää toreilla myymässä puutöitään. Tällä saralla keskiössä ovat erilaiset linnunpöntöt, jotka ovat miehelle sydämen asia. Ideat ja koot uusiin malleihin tulevat muun muassa BirdLifelta. Lisämakua ulkoasuun pöntöt saavat kuitenkin unien kautta.
”Näin käy varsinkin aamuyöstä ollessani puoliunessa. Ideat jäävät mieleen niin hyvin, ettei minun tarvitse nousta ylös kirjoittamaan tai piirtämään niitä paperille.”
Innostus linnunpönttöjen nikkarointiin juontaa Kuusijoensuulla vuosien taakse, sillä linnut ovat hänelle tärkeitä.
”Linnut ovat viattomia luontokappaleita, niitä täytyy auttaa niin pönttöjen, lintulautojen kuin talviruokinnan avulla. Niistä on myös paljon iloa, sillä lintujen touhuja on ilo katsella.”
Kuusijoensuu teki elämäntyönsä ennen linnunpönttöjen suurempimuotoista valmistusta karjatilallaan sekä tilaus- ja tavaraliikenteen kuljettajana. Vuonna 2007 hän alkoi kotiverstaallaan nikkaroida pönttöjä tosimielessä, vaikkakin tilausajot kulkivat edelleen mukana satunnaisesti.
”Pönttöjä kertyi muutaman vuoden aikana varastoon aika lailla. Samalla eräs tuttuni totesi, että eiköhän sinun olisi jo aika lähteä myymään niitä. Päätin tehdä niin, ja päädyin lopulta toreillekin.”
Kuusijoensuun linnunpöntöt syntyvät pääasiassa kuusesta, männystä, haavasta ja lepästä.
”Eniten käytän kuusta ja mäntyä, pyrkimyksenäni on tehdä pöntöistä mahdollisimman pitkäikäisiä. Pönttöjen katoissa käytän vesivaneria, jonka päälle tulee harjahuopa.”
”Joihinkin malleihin teen vesivanerin päälle pärekaton, joka suojakäsitellään katon kulmalistojen tapaan vesiohenteisella maalilla.”
Jämijärveläisen käsissä syntyy linnunpöntöistä useita erilaisia malleja, joista kaikki ovat helposti avattavia ja siivottavia.
”Pöntöt aukeavat sivusta, ja niiden läpi kulkee metallinen kierretanko. Avausluukun lukituksessa käytän kuorittua pajua tai sorvattua mäntytappia.”
Malleja Kuusijoensuulla riittää nelikerroksiseen asumukseen saakka.
”Kerrostalo sopii hyvin vaikkapa sinitiaisille, varpusille ja talitiaisille, sillä ne ovat sosiaalisia lintuja. Linnut myös yöpyvät samaisessa pöntössä talvisin ruokinnan jälkeen.”
”Eräs asiakas kertoi, että nelikerroksissa pöntössä oli asukas kolmessa kerroksessa, mutta ylimmäinen oli täynnä auringonkukan siemeniä, eli linnut olivat tehneet siitä varaston.”
Linnunpönttöjen kiinnittämiselle Kuusijoensuu ei näe mitään tiettyä aikaa.
”Linnut tarvitsevat pönttöjä ympäri vuoden niin pesintään kuin suojapaikaksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei pönttöjä sijoiteta teiden läheisyyteen, sillä linnut voivat silloin jäädä herkemmin auton alle.”
Tilausliikenteen osalta Kuusijoensuu toimi linnunpönttöjen nikkarointiin sopien kolmetoista vuotta Yölintu-orkesterin kuljettajana. Kokoonpanossa soitti pitkään kitaraa myös hänen poikansa Markus Kuusijoensuu.
”En ole tehnyt heille nimikkopönttöä. Silti valikoimassa on laululinnunpönttö, minne on kätketty voimajuomapullo, pastilliaski sekä kaksi lasia.”
Ajomatkoillakin ovat linnut olleet mielessä, ja myös epämieluisia tilanteita on tullut positiivisten lisäksi.
”Lintujen sekä muiden luontokappaleiden jäänti auton alle on surullista. Oma lukunsa tässä ovat toki ihmiset, jolla saralla olen myös kokenut tietoisen alletulon.”
Kuusijoensuu nikkaroi linnunpönttöjä pajallaan Jämijärvellä. Kuva: Rami MarjamäkiArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
