Luke: Avohakkuu lisää ojitettujen turvemetsien kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi
Tutkijat mittasivat reaaliaikaisella mittaustekniikalla kolmen kasvihuonekaasun päästöjä ilmakehään.
Tuore tutkimus vahvisti ymmärrystä avohakkuun vaikutuksista turvemaametsän kasvihuonekaasupäästöihin. Kuva: Markku PulkkinenLuonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat mitanneet, kuinka paljon kolmea eri kasvihuonekaasua eli hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia vapautui ilmakehään vuosi ojitetun turvemaametsän avohakkuun jälkeen.
”Päästöt ovat jopa kymmenkertaisia verrattuna puustoisten ojitettujen soiden maaperän päästöihin”, toteaa tutkimusta johtanut tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luken tiedotteessa.
Mäkipään mukaan ojitettujen kuusivaltaisten suometsien maaperän on tiedetty olevan päästölähde, mutta avohakatuilta ja uudistetuilta kohteilta ei ole aikaisemmin tehty kattavia mittauksia.
Nyt kaikki kolme kasvihuonekaasua mitattiin samalla koko ekosysteemin kattavalla menetelmällä. Tutkijat käyttivät ensimmäistä kertaa niin sanottua pyörrekovarianssimenetelmää.
Se on reaaliaikainen mittaustekniikka, jolla voidaan mitata kasvihuonekaasujen vaihtoa ilmakehän ja maan tai kasvillisuuden välillä. Menetelmä perustuu ilman pystysuuntaisten pyörteiden jatkuvaan seurantaan.
Tutkimus tehdään UPM:n omistamalla metsäalueella Asikkalassa. Alueen hiilidioksidipäästöt olivat ennen avohakkuuta arviolta 13,2 tonnia hehtaarilta vuodessa. Vuosi avohakkuun jälkeen hiilidioksidipäästöt olivat kasvaneet noin kymmenen tonnia.
Tutkijat selvittivät myös minkälaisilta maapinnoilta metaani- ja typpioksiduulipäästöt voivat olla peräisin. Tehtyihin mittauksiin perustuvat mallit osoittavat, että ojat ja paljas turve olivat voimakkaita metaanipäästöjen lähteitä.
Typpioksiduulipäästöt taas olivat peräisin paljaasta turpeesta ja maasta, jossa on kariketta tai lahoavaa puuta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat








