Kemi vastaa kasvavaan kartongin kysyntään
Metsä Board Kemi on maailman pohjoisin kartonkitehdas. Sen vuosituotanto on 375 000 tonnia pakkauskartonkia. Tehdasintegraattiin kuuluu myös Metsä Fibren sellutehdas. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkistoKEMI (MT)
150:tä rekkakuormallista vastaava määrä puuta kulkee päivässä portista sisään, yli 1 700 tonnia sellua ja kartonkia ulos.
Siinä pelkistettynä Kemin Pajusaaressa sijaitsevan Metsä Fibren ja Metsä Boardin tehdas-integraatin tuotanto, joka toimii Suomen vientiteollisuuden vakaana tukipilarina.
45 prosenttia Pajusaaren sellusta viedään kuivattuna maailmalle, ja loppu jalostuu aaltopahvin ala- ja yläpuolisissa kerroksissa tarvittaviksi kartongeiksi, pinta- ja taustalaineriksi.
Metsä Board (entinen M-Real) valmistaa kartongin ensikuidusta, jolloin sitä kutsutaan kraftlaineriksi.
”Pohjoinen, hitaasti kasvanut havukuitu antaa kartongille pakkauksissa tarvittavaa lujuutta, koivukuitu painettavuutta”, tehtaanjohtaja Jari Tikkanen valottaa.
Pakkauksen täytyy olla kierrätettävä, kestävä ja puhdas. Lisäksi sen täytyy myydä.
Kaikkia näitä ominaisuuksia kehittämällä Metsä Board on noussut päällystetyn kartongin markkinajohtajaksi maailmassa.
40-vuotisesta historiastaan huolimatta kartonkitehdas on varsin nykyaikainen. Tuotantolinjan palasia on uusittu, joten sen tekninen ikä on alle kymmenen vuotta.
Viime syksynä tehdas investoi 16 miljoonaa euroa uuteen päällystysasemaan.
Linjalla pystytään valmistamaan nyt kaksoispäällystettyä kartonkia, jossa painojälki vastaa jo koristeellisten säilytyslaatikoiden vaatimuksia.
Asiakkaat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa nostavat jatkuvasti rimaa kartongin laadulle.
”Investointi parantaa kartongin kiiltoa ja sileyttä, jolloin asiakkaan brändi saadaan entistä paremmin näkyviin”, tuotepäällikkö Panu Räsänen kertoo.
1970-luvulta kapasiteetti on yli tuplaantunut. 1990-luvun lopussa yhtiö luopui ruskean kartongin valmistuksesta ja keskittyi päällystettyihin kartonkeihin.
”Se oli oikea päätös”, Tikkanen pohtii.
Kolmikerroksisesta kartongista valmistettu aaltopahvi kilpailee pakkausmateriaalina erityisesti muovia vastaan.
Suomessa esimerkiksi muovisia kaljakoreja on jo korvattu pahvisilla ”mäyräkoirilla” ja lavasalkuilla.
Aaltopahvilla korvataan myös muovisia hedelmä- ja vihanneslaatikoita.
Aaltopahvin valtti on keveys, mutta lujuus ja kosteudenpitävyys koettelevat toisinaan kuluttajan hermoja.
Valmistuksessa käytettävien kemikaalien täytyy olla sopivia elintarviketurvallisuuden kannalta. Niistä Kemin tehdas on saanut puhtaat paperit.
Metsä Board ei käytä Kemissä lainkaan kierrätyskuitua, sillä Pohjois-Suomessa puuta riittää.
”Kierrätyskuidun käyttö on kannattavaa lähinnä Keski-Euroopassa, jossa kierrätyskuitua on paljon ja metsiä niukasti”, Räsänen toteaa.
Metsä Board Kemin kartongista 95 prosenttia menee vientiin, ja siitä kolmannes Pohjois-Amerikkaan.
”Joka kolmas viikko Ajoksen satamasta lähtee rahtilaiva täynnä pakkauskartonkia kohti Philadelphiaa”, Tikkanen kertoo.
Euroon nähden vahva dollari jouduttaa Yhdysvaltain-vientiä.
Sellutehtaan soodakattilan katolta katsottuna Kemi näyttää elävän ja hengittävän perusteollisuudesta.
Juna tuo puuta. Piippu tupruttaa valkeaa vesihöyryä. Laiva vie tavaraa maailmalle.
Taustalla siintävät Outokummun terästehdas sekä Stora Enson paperitehdas Veitsiluodossa.
Siinä missä sanomalehti- ja kopiopaperin kysyntä laskee suhdanteiden ja viestinnän sähköistymisen vuoksi, pakkaus- ja taivekartongin kysyntä vain kasvaa.
Tikkanen uskoo vakaasti kartonginvalmistuksen tulevaisuuteen Kemissä.
”Vielä 20 vuoden päästäkin höyry nousee piipusta”, tehtaanjohtaja vakuuttaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
