Suomessa herättiin vasta nyt: Afrikkalainen sikarutto voi levitä biojätteistä – Ruotsissa tapahtui juuri näin

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus on laaja alue.  Kuva: HSY/Suomen Ilmakuva Oy

Villisiat pääsivät tonkimaan ruokajätettä Fagerstassa sijaitsevalla Sänkmossenin jäteasemalla, vaikka asiasta oli varoiteltu vuosia. Jätteiden seassa arvellaan olleen jokin elintarvike, joka sisälsi tautia aiheuttavaa virusta. Virus pääsi näin tarttumaan villisikoihin.

Voisiko vastaava tilanne voi toistua Suomessa?

Maaseudun Tulevaisuus soitti jätealan yrityksiin eri puolilla Suomea. Selväksi kävi, että jäteyhtiöissä ei ole riittävästi mietitty ASF:n aiheuttamia ongelmia. Yhdelle jäteasemalle soitettaessa toimittajalta kysyttiin, mitä ASF tarkoittaa. Tieto siitä, että tauti levisi Ruotsissa juuri jäteasemalta, tuli monelle yllätyksenä.

ASF voi levitä, jos virusta sisältävät ruoat ja eväät päätyvät villisikojen syötäväksi jotakin kautta - vaikkapa biojätesäiliöistä.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Afrikkalainen sikarutto (ASF) voi levitä esimerkiksi saastuneiden eväsroskien mukana. ASF-viruksen kulkeutuminen infektoituneen lihan, lihatuotteen tai niiden jäänteiden mukana on riskiarvioissa katsottu yhdeksi mahdolliseksi leviämisreitiksi. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen aiheuttamat välittömät kustannukset saattavat olla jopa 50 miljoonaa euroa.

Jätealan toimijat eivät kuitenkaan näyttäneet olevan huolissaan tilanteesta, vaikka kaikkien mahdollisten riskitilanteiden tunnistaminen olisi nyt tarpeen, jotta taudin leviäminen saataisiin estettyä.

”Orgaanisten eli biohajoavien jätteiden kaatopaikkakielto astui Suomessa voimaan vuoden 2016 alusta. Vanhat mielikuvat kaatopaikkojen päällä lentelevistä lokeista ja jätteen seassa liikkuvista rotista eivät ole pitäneet paikkaansa enää vuosiin. Eläimiä ei siis kaatopaikoilla juurikaan liiku, koska siellä ei ole ravinnoksi kelpaavia jätteitä vaan lähinnä esimerkiksi rakennustyömailta tulevia jätemateriaaleja”, sanoo Suomen Kiertovoima KIVO ry:n huoltovarmuusasiantuntija Taina Kallus.

”Jätekeskuksissa ja jäteasemilla, jotka ovat suljettujen tai vain tiettyjen jätteiden läjittämiseen tarkoitettujen kaatopaikkojen yhteydessä, voi olla bio- tai sekajätteiden välivarastointia ja siirtokuormausta, mutta lähinnä suljetuissa tiloissa, jonne eläimet eivät pääse. Puutarhajätteen joukossa jäteasemille voidaan tuoda esimerkiksi ylijäämähedelmiä, jotka teoriassa voivat houkutella luonnonvaraisia eläimiä alueelle”, Kallus toteaa.

Alueellisesti eniten villisikoja tavataan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n käyttöpäällikkö Tiila Korhonen kertoo, että Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alue on aidattu, eivätkä villisiat pääse sinne tonkimaan jätteitä.

”Biojätettä ei oteta lainkaan vastaan ulkokentille, vaan jätteet menevät suoraan sisätiloihin. Vain viherjätettä on ulkona”, Korhonen kertoo.

Lähtökohtaisesti biojätteestä tuotetaan biokaasua tai kompostoitua jätettä, jota käytetään mullan raaka-aineena viherrakentamiseen tai maanparannusaineena maataloudessa.

Sekajäte taas kulkeutuu Vantaan Energian jätevoimalaan, jonka vastaanottohallissa jäteautot tyhjentävät sisällön suureen bunkkeriin.

Kymenlaaksossa villisikakanta on Suomen tihein. Sieltä löytyi myös yksi riskipaikka.

”Tiedämme, että täällä Kymenlaaksossa on paljon villisikoja. Jätelaitoksen alueella ei ole kuitenkaan koskaan niitä nähty. Alue on aidattu, mutta rakennustöiden takia yksi sivu on tällä hetkellä avoin”, kertoo puolestaan Kymenlaakson Jäte Oy:n toimitusjohtaja Kati Manskinen.

Manskinen kertoo, ettei Ruokavirastolta ole tullut ASF:ään liittyvää ohjeistusta. Sellaista odotellaan.

Ruokaviraston ylitarkastaja Leena Oivanen sanoo, että jäteasemiin liittyvään tilanteeseen on havahduttu ja lähiviikkoina on ulossa ympäristöministeriön kanssa palaveri aiheesta.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Eero Rautiainen toteaa, että alustavan käsityksen mukaan jäteasemat eivät ole suuri riski, mutta ei sulje riskiä kokonaan poiskaan. Hän lupaa, että asiaa tullaan selvittämään.

Rautiainen paljastaa, missä piilee tällä hetkellä vakavin riski:

”Suurimpina riskipaikkoina pidän rahtarien levähdysalueita ja jätteiden alueellisia keräilypisteitä.”

ASF on levinnyt maasta toiseen lähetettyjen lihatuotteiden kautta, jotka ovat päätyneet roskiin ja roskat villisikojen tongittavaksi. Esimerkisi Italiassa villisikojen tiedetään syöneen Eurooppatien varteen heitettyjä virusta sisältäviä eväspapereita.