”Esimerkiksi turvemaistamme noin puolet on ojitettu. Ojitetut turvemaat ovat valtava kasvihuonekaasujen lähde ja mailta valuva orgaaninen aines tummentaa vesistöjämme”, tutkijat sanovat kirjeessä. Kuva: Timo Heikkala
Tutkijat vetoavat ennallistamisasetuksen puolesta: ”Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto on Suomen maa- ja metsätalouden perusta”
Yli 500 suomalaisen tutkijan vetoomus hallitukselle korostaa luonnon ennallistamisen kiireellisyyttä ja tärkeyttä. Monimuotoinen ympäristö on myös maa- ja metsätalouden edellytys.
Pörriäiset ovat tärkeitä esimerkiksi ruokakasvien pölyttäjinä. Kuva: Carolina HusuSuomalaiset tutkijat pyytävät hallitusta äänestämään EU:n ennallistamisasetuksen puolesta. Avoimen kirjeen on allekirjoittanut 504 ympäristöalan tutkijaa. Joukossa on esimerkiksi yliopistojen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoita muun muassa metsätieteiden, biologian ja ympäristöpolitiikan aloilta.
”Monimuotoisuuden suojelu nähdään ylellisyytenä, johon ei ole varaa, vaikka todellisuudessa ekosysteemien terveydestä huolehtiminen muun muassa ennallistamalla on edellytys koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kriisinkestävyydelle”, kirjeessä todetaan.
Tutkijoiden mukaan on toistuvasti osoitettu, että ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä ihmisten perustarpeiden, kuten puhtaan veden ja ilman sekä ruokakasvien pölytyksen ja terveyden turvaamiselle.
Kirjeessä sanotaan, että taloudellisiin hyötyihin tähtäävä lobbaus ei saisi määrittää kaikkia kansalaisia ja koko yhteiskuntaa koskevia päätöksiä. Toisaalta hallinnolla on velvoite etsiä keinoja elinkeinojen menetyksen korvaamiseen.
”Jos odotamme liian pitkään, ennallistaminenkaan ei enää riitä palauttamaan kokonaan hävinnyttä monimuotoisuutta.”
”Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto on Suomen maa- ja metsätalouden perusta”, tutkijat perustelevat.
Kustannusten ja hyötyjen arvioiminen etukäteen on haastavaa, mutta taloudellisten hyötyjen on arvioitu olevan vähintään kahdeksankertaiset. Kaikkia hyötyjä ei ole edes mahdollista arvottaa taloudellisesti, kirjeessä muistutetaan.
”Ennallistaminen on lopulta melko lyhytaikainen ja rajallinen kustannus, mutta sen tuomat hyödyt ovat pysyviä, tai jopa ajan mittaan kasvavia, kun luonto pääsee korjaamaan itse itseään”, tutkijat toteavat.
Vaikka julkisessa keskustelussa puhutaan usein Suomen luonnon poikkeuksellisen hyvästä tilasta, tutkimukset ja arviot näyttävät, että luonnon tila heikkenee jatkuvasti, kirjeessä sanotaan. Moni haitta ilmenee vasta viiveellä.
Tutkijoiden mukaan ennallistaminen on tehokas tapa hidastaa luontokatoa.
”Vielä tällä hetkellä monet lajistomme uhanalaiset sinnittelevät jäljellä olevilla elinympäristöjen sirpaleilla, joista ne voivat levitä ennallistetuille alueille ja elpyä. Jos odotamme liian pitkään, ennallistaminenkaan ei enää riitä palauttamaan kokonaan hävinnyttä monimuotoisuutta.”
Tutkijoiden mukaan hallituksen perustelu siitä, että suojelua ja ennallistamista tehdään Suomessa joka tapauksessa omilla ehdoillamme, on ontuva.
”Luontokadon torjumiseen tähän asti suunnatut resurssit on todettu useasti riittämättömiksi, rahoitusta tällä hallituskaudella jo nyt vähennetty entisestään, ja jos kerran joka tapauksessa ennallistamista tehdään, niin eikö olisi hyödyksi edellyttää vastaavaa sitoumusta muiltakin mailta?”
Tutkijat muistuttavat, että luontokato ei tapahdu vain poliittisten rajojen sisällä. Siksi kansainvälinen yhteistyö ja koordinointi olisivat tarpeen.
Tarvittavien lisäpanostusten sijaan hallitus kuitenkin leikkaa monimuotoisuustoimien rahoituksesta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
