Luota lukuihin pörssiyhtiöiden kauneuskilpailussa – yhtiöt tarjoilevat tulostiedotteissa parempaa puoltaan
Itse aloitan tulostietojen tutkailun taseen luvuista osavuosikatsausten keskeltä tekstiosuuksien jälkeen. En halua antaa tiedotetekstien ohjata ajatuksiani, kirjoittaa toimittaja Sami Suojanen kolumnissaan.
Toimitusjohtaja Hans Sohlström kertoo Stora Enson alkuvuoden tuloksen torstaina. Kuva on viime lokakuulta, jolloin Sohlström esitteli ensimmäisen osavuosikatsauksensa Stora Enson toimitusjohtajana. Kuva: Kari SalonenPörssiyhtiöillä on käynnissä kevään kauneuskilpailu. Julkisesti noteeratut yritykset julkistavat vuoden ensimmäisen neljänneksen aikaansaannokset ja näkymät tulevaisuudesta huhti–toukokuussa.
Metsäkonevalmistaja Ponsse ilmoitti viime perjantaina tulosvaroituksellaan, että sillä ei tällä kertaa ole asiaa finaaliin. Yhtiön tiedotteen mukaan sen euromääräisen liikevoiton arvioidaan olevan tänä vuonna hieman heikompi kuin vuonna 2023. Lisäksi ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon ja liiketuloksen ennakoidaan jäävän merkittävästi vertailukaudesta.
Ponsse julkisti tuloksensa eilen tiistaina. Tulosvaroitus tuli kahta arkipäivää ennen tulosjulkistusta. Viime tinkaan jätetyt varoituksen herättävät aina kysymyksen siitä, miksi tietoa ei ole julkistettu aikaisemmin.
Finanssivalvonnan mukaan tulosvaroitus on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä, kun tuloksen muutos on käynyt ilmeiseksi. Nykyaikaisilla laskentajärjestelmillä katsauskauden numerot saadaan kasaan hyvinkin nopeasti.
Ponssen kunniaksi on sanottava se, että varoitus tuli sentään muutaman päivää ennen tulosjulkistusta, eikä samana aamuna. Niitäkin tapauksia on nähty.
Sijoittajia tulosvaroitus ei hätkäyttänyt. Ponssen osakekurssi laski kolme prosenttia.
Tulosjulkistusten kauneuskilpailu ovat aikamoista tunnuslukushoppailua. Kirjanpitoa ohjaavat kirjanpitolaki ja kansainväliset standardit yhtiön liiketoiminnasta riippuen, mutta tiedotteissa luovuus pääsee kukkimaan.
Kukin yhtiö valitsee tiedotteen painotuksen, otsikon ja tunnusluvun sen mukaan, mistä saa syntymään myönteisen mielikuvan. Kuka haluaisi antaa itsestään huonoa kuvaa kauneuskilpailussa?
Kokonaan eri asia on, välittyykö painotuksilla olennainen tieto yhtiöstä omistajille ja sijoittajille? Omistajat haluaisivat tietää, mitä yhtiössä todella tapahtuu, eikä kuulla yhtiön johdolta sijoittajainformaatiota.
Nokia tarjoili ensimmäisen neljänneksen tietonsa kassavirta edellä, Alma Media luotti liikevaihtoon ja Gofore tietoon oikaistusta ebita-prosentista. Ebitaa käyttävät harvat Helsingin pörssin yhtiöt. Se kertoo tuloksen ilman aineettomien hyödykkeiden poistoja.
Itse aloitan tulostietojen tutkailun taseen luvuista osavuosikatsausten keskeltä tekstiosuuksien jälkeen, koska tase kertoo yhtiön tilanteen. En halua antaa tiedotetekstien ohjata ajatuksiani. Ensin käyn läpi taseen olennaiset muutokset ja sitten tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman. Vasta näiden jälkeen vuorossa ovat johdon kommentit.
Mielenkiintoista nähdä, mitä metsäyhtiöt korostavat tiedotteissaan huomenna torstaina? Olisiko jotain tällaista: ”Lakot ja puun korkea hinta leikkasivat tulosta haastavassa toimintaympäristössä”.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
