Pohjois-Karjalasta tiukkaa kritiikkiä ministeriön karhuasioiden hoidolle – ”Vaaralliseen suuntaan on menty jo vuosia”

Karhun metsästys on jäänyt väliin useampana vuonna ja karhukanta on kasvanut noin 15 prosentin vuosivauhtia. Kuva: Lari Lievonen

Maa- ja metsätalousministeriö päätti kesäkuun alussa, että karhun kannanhoidollinen metsästys toteutetaan tulevana syksynä poikkeuslupajärjestelmän kautta. Ratkaisu on ristiriidassa eduskunnan viime joulukuussa ilmaiseman tahtotilan kanssa, jonka mukaan karhun ja ilveksen metsästystä tulisi toteuttaa kiintiömallilla.

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri kritisoi voimakkaasti maa- ja metsätalousministeriötä siitä, ettei se kuunnellut eduskuntaa eikä muita tahoja, joiden mielestä kiintiömetsästys on toimivampi tapa karhukannan leikkaamiseen.

Liitto arvioi tiedotteessa, että erityisesti luontojärjestöjen vaatimaa valitusoikeutta pidettiin nyt tärkeämpänä kuin itäsuomalaisten ihmisten turvallisuutta.

Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätöksen jälkeen Pohjois-Karjalan piirissä onkin pohdittu sitä, kuka heiluttaa häntää maa- ja metsätalousministeriössä. Puheiden ristiriitaisuus ja sekavuus ihmetyttää”, liiton tiedotteessa todetaan.

Liitto viitaa siihen, että maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on todennut, että karhun kiintiömetsästystä edistetään samalla, kun kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvilla sallitaan. Toisaalta ministeriön luonnonvaraneuvos Sami Niemi sanoi vain hetkeä aikaisemmin, että poikkeusluvat ovat kiintiömetsästystä varmempi ja oikeudellisesti kestävämpi keino, eikä kiintiömetsästystä tällä hetkellä edistetä.

”Ministerin toiminta ihmetyttää, kun häntä ei näytä kiinnostavan edes oman vaalipiirin ihmisten huoli merkittävästi kasvaneesta karhukannasta”, harmittelee Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen.

Metsästäjäliitto muistuttaa lisäksi, että kiintiömetsästys voi olla toimiva ratkaisu vain, jos se on välittömästi käytössä poikkeuslupien rinnalla karhun metsästyksen alkaessa 20. elokuuta. Kiintiömetsästyksen asetuksen antamisessa ei voida odotella niin kauan, että nähdään, saavatko poikkeusluvat lain voiman mahdollisten valitusten ja hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen.

”Jos kiintiömetsästyksen valmistelu aloitetaan vasta elokuussa, karhut ovat talviunilla ennen kuin kiintiöt ovat metsästäjien käytettävissä”, muistuttaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

”Vaaralliseen suuntaan on menty jo vuosia. Maaseudulla ulkona liikkuminen on muodostumassa vaaralliseksi, jos se ei jo sitä ole. Karhuja näkee muun muassa pihoissa jo useammin kuin postinjakajaa. Luonto on monelle maalla asuvalle sekä harrastus- että työpaikka. Liikkuminen siellä ei ole enää turvallista”, Kuivalainen kiteyttää.

Luonto on monelle maalla asuvalle sekä harrastus- että työpaikka. Liikkuminen siellä ei ole enää turvallista”, Antti Kuivalainen kiteyttää. Kuva: Jarno Artika

Liitto muistuttaa, että ministeriön virkamiesten päätyminen kannanhoidollisiin poikkeuslupiin ja lupaperustelujen vastuun siirto metsästäjille aiheuttaa erittäin suurta epävarmuutta lupien hyväksymisestä. Epävarmuutta lisää se, että luontojärjestöt ovat jo julkisesti ilmoittaneet käyttävänsä valitusmahdollisuutta.

Kuivalainen sanoo, ettei karhukannan hoitoon näytä tulevan menetelmää, jossa kannanhoidon juridinen suunnittelu ja lupien perusteiden sekä kiintiöiden määrittäminen olisi tapahtunut riistahallinnon johdolla. Hän muistuttaa, että poronhoitoalueella kiintiömetsästys on ollut karhunmetsästyksen pohjana jo kymmeniä vuosia eikä kukaan ei ole tänä aikana kyseenalaistanut sen laillisuutta.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.