Metsäteollisuus arvostelee: EU:n ilmastopolitiikka kohtelee Suomea epäreilusti – Ruotsissa nielutavoite saavutetaan selvästi suuremmilla hakkuumäärillä

Gudrun-myrskyn vuoksi puuta tulvi tarjolle Ruotsissa vuonna 2005 yli tarpeen. Kuva on myrskypuiden korjuusta Falkenbergin kunnassa Hallandin läänissä Etelä-Ruotsissa. Kuva: Markku Vuorikari

Metsäteollisuus ry arvostelee EU:n ilmastopolitiikkaa, joka kohtelee jäsenmaita eri tavoin.

EU:n maankäyttösektorin ilmastotoimia ohjaavan lulucf-asetuksen vertailutasojen mukaiset nielutavoitteet saavutettaisiin Ruotsissa suuremmilla hakkuumäärillä kuin Suomessa, Metsäteollisuus toteaa tiedotteessaan.

Lulucf-asetuksen vaatimat laskelmat maankäyttösektorin laskennallisesta hiilinielutavoitteesta julkaistiin tällä viikolla. Sama asetus koskee kaikkia jäsenmaita. Kyseessä on laskennallinen hiilinielutavoite.

Laskelmien sivutuotteena on arvioitu myös vuotuinen hakkuumäärä, jolla nielutavoitteeseen päästäisiin.

Tavoiteltavat hakkuumäärät poikkeavat rajusti eri maiden välillä.

Ruotsissa lulucf:n mukainen nielutavoite saavutettaisiin noin 80 prosentin hakkuilla metsien vuotuisesta kasvusta.

Suomessa lulucf-vertailutasoon liittyvää hiilinielutavoitetta vastaava hakkuukertymä olisi noin 70 prosenttia metsien kasvusta.

"Jos Suomessa sovellettaisiin Ruotsin lähestymistapaa ja tasoa, 2020-luvun metsien kasvu mahdollistaisi yli 85 miljoonan kuutiometrin vuotuiset hakkuut. Nyt arvio hakkuukertymästä on päivitetyssä laskennassa 76,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ero on merkittävä", Metsäteollisuus summaa.

Eroon nähdään useita syitä.

Lulucf-asetuksessa tulevaa metsien käyttöä verrataan vuosiin 2000–2009, jotka ovat Ruotsille puun käytön kannalta Suomea edullisemmat.

Mitä enemmän vertailujaksolla käytettiin puuta, sitä suuremmat ovat hakkuumahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

Vuosina 2000–2009 Ruotsissa puuta käytettiin paljon. Lisäksi vuoden 2005 Gudrun-myrskyn takia puuta tulvi tarjolle yli tarpeen.

Suomessa sen sijaan puuta käytettiin tuolloin selvästi vähemmän kuin viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana muun muassa metsäteollisuuden heikommasta kilpailukyvystä ja talouden taantumasta johtuen. Vuonna 2005 metsäteollisuuden tehtaat pysähtyivät työtaistelun vuoksi seitsemäksi viikoksi.

Vuosituhannen alkuvuosina Suomessa vältyttiin laajoilta metsätuhoilta. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta tämän tulee Metsäteollisuuden mukaan onnistua myös jatkossa, mikä kannustaa hyvään ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon.

Metsäteollisuus huomauttaa, että metsien käytölle on Ruotsissa vahva parlamentaarinen tuki samaan aikaan, kun Suomessa keskustellaan hakkuiden rajoittamisesta.

Ruotsissa tuki metsien käytölle hyväksyttiin 17.12.2019 maan parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnassa.