Metsänhoito edennyt tahmeimmin pohjoisessa ja lännessä – "tälle vuodelle varattua rahaa ei saada kulumaan, se on selvä"
Vasta 17 prosenttia Lapin taimikoiden ja nuoren metsän hoitoon myönnetyistä hankkeista oli tehty ja maksettu syyskuun loppuun mennessä.
Etelä-Pohjanmaalla taimikon ja nuoren metsän hoito on edennyt hieman keskimääräistä hitaammin. Metsuri Kari Yli-Heikkilä hoitaa taimikoita Kauhajoella. Kuva: Jyrki Johannes TervoTämän vuoden taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon työmaat näyttävät Suomen metsäkeskuksen kemeratukien tilastojen valossa edistyvän tahmeimmin Pohjois- ja Länsi-Suomessa.
Perää pitävät Varsinais-Suomen ja Lapin maakunnat, joihin tänä vuonna haetuista ja hyväksytyistä kemeratyömaista vasta 17 prosenttia oli valmistunut ja maksettu syyskuun loppuun mennessä.
Seuraavaksi hitaimmin ovat työt edistyneet Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla, missä 27 prosenttia myönnetyistä hankkeista oli valmistunut ja maksettu.
Koko maassa keskimäärin joka kolmas hyväksytty työmaa oli valmistunut ja tuet maksettu syyskuun loppuun mennessä. Osasyy töiden hitaaseen edistymiseen on siinä, että hakemusten ja toteutusilmoitusten käsittely on metsäkeskuksessa ruuhkautunut.
Tämä ei kuitenkaan vaikuta maakuntien keskinäiseen järjestykseen, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta.
”Hakemuksia on hoidettu saapumisjärjestyksessä, joten mikään maakunta ei ole sen vuoksi käsittelyssä muita edellä”, hän kertoo.
Niskanen arvioi, että alhaisen toteutusprosentin maakunnissa on ollut merkittävästi hankkeita, joita ei ole ollut tarkoituskaan saada tänä vuonna valmiiksi.
Vilkkaimmin työt ovat valmistuneet Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa, joissa yli 40 prosenttia hankkeista oli saatu päätökseen.
Pohjois-Pohjanmaa on jättänyt hakemuksia isoimman rahasumman edestä: sen alueella on käytetty kemeran myöntämisvaltuutta 5,7 miljoonan euron edestä. Töitä näyttää siellä olevan vielä runsaasti tekemättä, mutta tehty ja maksettu on myös enemmän kuin missään muussa maakunnassa: 1,7 miljoonaa euroa.
Koko maassa taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tukia oli syyskuun loppuun mennessä maksettu runsaat 14 miljoonaa euroa.
Niskanen toivoo ja uskoo, että loppuvuoden aikana saadaan kokoon viimeksi kuluneiden vuosien tavanomainen määrä: yli 20 miljoonaa euroa.
Sen sijaan tälle vuodelle varattua 32 miljoonaa euroa ei saada kulumaan; se on selvää.
”Jotta siihen päästäisiin, pitäisi olla lisää metsureita tekemässä töitä.”
Niskanen laskeskelee, että yksi metsuri tekee 15 hehtaaria taimikon varhaishoitoa kuukaudessa. Jos metsureiden määrä on vakio, aika vaikeaa työmäärien merkittävä lisääminen on.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
