Tämän luonnontuotteen keruuaika on pian käsillä – ”Potentiaalia tässä on moninkertaistaa hehtaarituotto koivikosta”

Joensuulaisen Kauko Kärkkäisen suunnitelmissa on moninkertaistaa metsästä saatava tulo luonnontuotteilla. Kuva: Lari Lievonen

Mahlankerääjillä on pian meneillään kiireiset viikot. Joen­suulainen Kauko Kärkkäinen on laajentanut keruualuettaan, ja mahlantuotannossa on nyt kaksi kahdeksan hehtaarin koivikkoa.

Kausi alkaa letkuverkoston pesulla ja puiden porauksella. Kärkkäinen seuraa tarkasti säätä useasta sääpalvelusta monta kertaa päivässä. ”Vuorokausi saattaa helposti mennä pyöreäksi. Kun tulee pakkasta, koneisto pitää pysäyttää. Mahlan kuljetus pitää varata ennakkoon ja seurata jatkuvasti milloin se varataan.”

Mahla on maitoon verrattava tuote: se pilaantuu herkästi ja pitää kuljettaa tuotantolaitokselle vuorokauden kuluessa keruusta.

Keruuaika kestää vain muutamia viikkoja. Mahla alkaa virrata puussa keväällä, kun ilma lämpenee ja maa sulaa. Koivu tarvitsee mahlaa eli maitiaisnestettä käynnistääkseen kasvunsa ennen lehtien puhkeamista. Keruuaika loppuu, kun lehdet ilmestyvät.

”Kun puu on hiirenkorvalla, se alkaa puolustaa vihreäänsä, jotta lehdet eivät maistu herbivoreille ja toukille. Aminohappojen määrä mahlassa kasvaa, mikä tekee mahlasta happaman, ja koostumus muuttuu sameaksi. Mahlakausi on silloin ohi”, selittää Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Miina.

Mahlan keruuaika kestää vain muutamia viikkoja. Kuva: Lari Lievonen

Puuvesimarkkinat ovat yksi nopeimmin kasvavista luonnontuotetrendeistä. Viime vuosina kiinnostusta on herättänyt kookosveden ohella koivun mahla. Pohjois-­Amerikassa vaahteran mahlasta valmistettu siirappi on lähes kansallistuote, jonka ympärillä on valtavat markkinat.

Suomessa toimii muutama mahlankeruuyritys, ja vienti kiinnostaa yrityksiä. Tohmajärvellä toimiva Nordic Koivu on kasvattanut tuotantoaan voimakkaasti viime vuosina. Toinen yrityksen perustajista, Susanna Maaranen, kertoo, että vuosituotanto pyörii nyt miljoonissa litroissa.

Yrityksen omassa tuotantolaitoksessa mahlaa pullotetaan, ja sitä myydään lähinnä Euroopan luontais­tuotekaupoissa ja apteekeissa. Mahlaa menee myös juomateollisuuteen, mutta suurimmaksi ostajakunnaksi on noussut kosmetiikkateollisuus, jossa on kiinnostuttu mahlan vaikutuksista ihosolujen uudistumiseen.

Vaikka koivussa virtaakin keväällä melkoinen kultasuoni, ihan kaikkia koivikoita ei tuotantoon kelpuuteta.

Lue aikaisemmin julkaistu juttu kokonaisuudessaan: Mahla kiinnostaa nyt maailmalla – "Potentiaalia tässä on moninkertaistaa hehtaarituotto koivikosta"