Susiriidat eivät lopu rahalla eivätkä puheilla
LAHTI (MT)
Susiriidat eivät lopu rahalla, hyvityksillä eikä keskusteluilla, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) erikoistutkija Juha Hiedanpää arvioi keskiviikkona Riistapäivillä.
Hiedanpää tutkii Suomen Akatemian rahoilla Lounais-Suomessa asuvan kolmen susilauman vaikutuksia paikallisiin ihmisiin. Viime vuonna erityishuomio oli Yläneen laumassa, jatkossa myös Köyliön ja Euran susilaumoissa.
Varsinais-Suomen suurpetoyhdyshenkilöiden tietoon tuli viime vuoden alusta lokakuun puoliväliin 443 susihavaintoa. Niistä 134 oli alle sadan metrin päässä asutuksesta.
Hiedanpään mukaan ihmiset kokevat, että heillä ei ole oikeuksia, susilla on. Susialueiden ihmiset kokevat ainoaksi oikeudekseen tappoluvan hakemisoikeuden. Useimmiten lupahakemus hylätään.
Vaikka susien tappamista koti- ja tuotantoeläimistä maksetaan korvauksia ja haitankärsijöille tarjotaan aitamateriaalia ja koulukyytejä, kiukku ei laannu.
Tähän mennessä Lounais-Suomessa on järjestetty joukkokokouksia, lähetetty lähetystöjä Helsinkiin ja anottu turhaan susien tappolupia.
Susiriitojen ratkaisu vaatii reviireille ulottuvaa konkreettista toimintaa.
Susikannan hoitosuunnitelma on Hiedanpään mielestä laadittava paikallisista lähtökohdista. Suunnitelmaa on myös toteutettava paikallisia kokeiluja ja ratkaisuja myöten.
Susien tappamat metsästyskoirat on vahvasti Pohjoismaiden ilmiö, Rktl:n suurpetotutkija Ilpo Kojola todisti. Suomen metsissä suurimmassa vaarassa ovat harmaanorjanhirvikoira sekä suomenajokoira. Kansalliskoiramme suomenpystykorvan susi tappaa yleensä talon pihassa.
Suhteessa susilaumojen määrään koiria menee susille enemmän Suomessa kuin Ruotsissa. Syynä saattavat olla Ruotsin tiheämmät sorkkaeläinkannat tai vähäisempi koiran käyttö metsästyksessä.
”Susi yllättää ihmisen, sillä susikannan esiintymisalue laajenee erittäin nopeasti ihmisen niin salliessa”, Kojola sanoi.
Suomessa pannoitetut nuoret sudet ovat siirtyneet synnyinreviireiltään keskimäärin sadan kilometrin päähän.
Sudelle 15 kilometrin kulkumatka vuorokaudessa on normaali suoritus.
1900-luvulla sudet ovat todistetusti tappaneet maailmassa 607 ihmistä, Pohjoismaissa ei yhtään.
Karhujen kynsissä on kuollut maailmassa 314 ihmistä, Pohjoismaissa kolme.
Vaarallisin eläin on tiikeri, joka on riistänyt hengen yli 12 000 ihmiseltä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
