Jättiputken hävittäminenon monen vuoden projekti
Jos jättiputkea kasvaa useiden neliömetrien alueella, maata ei kannata möyhentää lapiolla liikaa. Antti Uusi-Laitila (vas.), Harri Niemi ja Kristiina Karppi katkovat ensin jättiputkien varret. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoSEINÄJOKI (MT)
Kolme elykeskuksen työntekijää pysäköi autonsa pikkutien varteen ja marssii lapioineen autiotalon pihalle.
Lähistöllä asuva Raimo Alanko tulee kyselemään, mistä on kyse. Käy ilmi, että elykeskuksen väki aikoo hävittää jättiputket alueelta.
”Olette ylivoimaisen tehtävän edessä”, Alanko arvioi.
Samaa taitavat ajatella monet muutkin.
Jättiputki on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi, joka on tarkoitus hävittää koko maasta. Koko maan kattavien torjuntatalkoiden hinnaksi lasketaan 12 miljoonaa euroa.
Vikuri-hanke on käynnissä kolmatta kesää Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen elykeskuksien alueella. Rahoitusta on luvassa ainakin ensi vuoteen.
Antti Uusi-Laitilalle kesä jättiputken torjunnassa on toinen. ”Kyllä näitä tänä aikana on hävinnyt.”
Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen ympäristötyöntekijät kiertävät kesän maastossa. Samalle kohteelle palataan monta kertaa kesän aikana ja seuraavanakin kesänä. Aina jostain löytyy aikaisemmin huomaamatta jääneitä kasvustoja.
Ilman maanomistajan lupaa torjuntaa ei kuitenkaan tehdä.
Jättiputken varressa on kasvinestettä, joka aiheuttaa iholle palovamman kaltaisia oireita joutuessaan auringon kanssa kosketuksiin. Selvisikö Uusi-Laitila viime kesänä vammoitta?
”Pieniä palovammoja tuli, ei sen suurempia.”
Jättiputken, kuten muidenkin vieraslajien, torjunta painottuu alkukesään.
”Ensin torjutaan jättiputkea. Kahden tai kolmen viikon päästä pitäisi aloittaa jättipalsamin niitto, ennen kuin se pääsee kukkaan”, Uusi-Laitila kertoo.
Muita vieraslajeja Vikuri-hankkeessa ei torjuta.
Jos jättiputkia on vähän, elykeskuksen työntekijät kaivavat ne juurineen maasta. Jos riittävän iso osa juuresta nousee ylös, uutta jättiputkea ei enää pukkaa.
Taistelua ei silti välttämättä ole voitettu. Maassa voi olla jättiputken siemeniä, jotka riehaantuvat maan mylläämisestä.
”Siemenet säilyvät kymmenenkin vuotta itämiskykyisinä”, kertoo Harri Niemi.
Kun ympäristötyöntekijät näkevät esiintymän, jossa jättiputki on levinnyt useiden neliömetrien alueelle, otetaan astetta järeämmät keinot käyttöön: koko esiintymä peitetään mustalla muovilla.
Muovin reunat lapioidaan maan alle. Kun aurinko porottaa parikin kesää, kuumuus tappaa muovin alle jääneet siemenet.
Jättiputki tuotiin Suomeen 1900-luvun alussa. Kesti pitkään, ennen kuin sen haitat alettiin tiedostaa.
”Tyypillisesti jättiputkea on kasvanut ensin yhdessä pihassa, ja muut kyläläiset ovat tulleet ihastelemaan kukintoa. Sitten siemeniä on haettu koko kylään”, Uusi-Laitila kuvaa.
Nyt jättiputkea löytyy etenkin autiotalojen pihoilta, mutta myös tavallisilta takapihoilta.
Laitonta jättiputken kasvatus ei ole vieläkään. Maanomistajan on kuitenkin otettava vastuu siitä, että kasvi ei pääse leviämään lähiympäristöön.
”Jos haluaa pitää jättiputkea mökin nurkalla, se sopii. Mutta ennen kuin siemenet kypsyvät, ne pitää leikata pois”, Uusi-Laitila neuvoo.
Mikä on sitten oikea paikka siemenille?
Ei ainakaan komposti. Parhaiten ne tuhoutuvat polttamalla.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
