Jatkuvasta kasvatuksesta janotaan tietoa ja esimerkkejä
HOLLOLA (MT)
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkijan Sauli Valkosen mukaan jatkuva kasvatus on metsäammattilaisille kovempi pala nieltäväksi kuin metsänomistajille, joista monet suhtautuvat avohakkuisiin kielteisesti.
Metlan kyselytutkimuksen mukaan avohakkuita vastustaa 78 prosenttia kaikista kansalaisista ja 55 prosenttia metsänomistajista.
”Eivät metsänomistajat ole mikään oma rotunsa. Metsänomistajat ovat kansalaisia ja kansalaiset metsänomistajia.”
Valkonen esitteli Metsänomistajaliitto Etelä-Suomen syyskokoukselle uusimpia käsityksiä jatkuvasta kasvatuksesta ja sen harjoittamisen edellytyksistä uuden metsälain alla.
”Monen metsäammattilaisen elämäntyö on ollut jatkuvan kasvatuksen torjuminen. Nyt pitäisi suositella, ja se on vaikeaa.”
Tiivistetysti jatkuva kasvatus on etenkin kuusikoissa varteenotettava vaihtoehto avohakkuulle ja metsänviljelylle, mutta esimerkiksi uudistamiseen liittyy epävarmuutta. Tutkimus on yhä kesken.
”Ei kannata edes jäädä odottelemaan meidän hitaasti valmistuvia tutkimuksia. Rohkeasti kokeilemaan, edes pienessä mitassa.”
Kari Wuolijoki Hauholta evästi tutkijaa viemään metsänomistajan kannalta tärkeää tietoa käytäntöön.
Wuolijoen mukaan esimerkiksi viimeisimmässä päivityksessä metsänhoitosuosituksiin lisätty yläharvennus ei ole lyönyt läpi, vaikka tutkimus osoittaa sen kannattavaksi hakkuutavaksi.
Yleisöstä huomautettiin myös, että jalostetuilla taimilla saavutettava hyöty menetetään, kun metsiä uudistetaan luontaisesti.
Valkonen myönsi tämän. Hänen mukaansa metsäntutkimuslaitoksen jatkuvan kasvatuksen koulutukset ovat kiinnostaneet metsäammattilaisia kovasti. Tutkijan mielestä metsänomistajien ohjaus tiukoin suosituksin on kuitenkin mennyttä päivää, eikä se ole varsinkaan tutkijan tehtävä.
Jyrki Parikka metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaasta piti lyhyen palopuheen piensahojen kustannuksia lisäävää byrokratiaa vastaan.
”Haluaisin tietää, kuinka moni omakotitalo on romahtanut, kun on käytetty testaamatonta puuta. Ja kuinka monta hallia on romahtanut, kun on käytetty testattua tavaraa. Missä on vika, puussa vai päässä? Tämä tappaa yritystoimintaa ja nostaa puutavaran hintaa kuluttajalle.”
Syyskokouksessa vaihtui kaksi liiton hallituksen jäsentä. Asikkalalaisen Timo Riukan tilalle valittiin metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson puheenjohtaja Eero Kivistö. Loppilaisen Piia Niskalan tilalle valittiin Juha Kartano Hausjärveltä.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
